Kolumnit

Oliko KMS maakuntakaavoituksen asialla?

Kansanedustaja Ilkka Kanervan (kok.) lahjustuomio herättää monia tulkintoja.

Yhtenä juonteena ovat tuomion mahdolliset heijastusvaikutukset muihin Kehittyvien Maakuntien Suomen liikemiehiltä rahaa saaneisiin poliitikkoihin.

Helsingin Sanomat kertoi viime viikolla KRP:n selvittävän, antavatko vuoden 2007 vaalituet aihetta uuteen poliisitutkintaan. Mahdollisen uudelleenkäsittelyn kohteena olisivat maakuntien luottamuselimissä istuneiden poliitikkojen eduskuntavaalituet.

Yhtenä sytykkeenä selvitykselle saattoi toimia Turun Sanomien haastattelu, jossa turkulainen rikosoikeuden professori näki yhtäläisyyksiä Kanervan sekä KMS-rahaa saaneen kansanedustaja Sampsa Katajan (kok.) välillä. Katajan roolista Satakunnan maakuntaliiton hallituksessa tehtiin myös rikosilmoitus.

Keskusrikospoliisi ei kuitenkaan aloittanut tutkintaa Katajan toimista. Sen mukaan 5 000 euron vaalituki Kehittyvien maakuntien Suomelta ei ollut erityisen suuri, eikä Kataja ollut tiennyt tukea saadessaan, keitä yhdistyksen takana on.

KRP:n Kataja-päätöksen voisi ajatella ennakoivan, ettei myöskään muita KMS:ltä vaalirahaa saaneita poliitikkoja tulla epäilemään rikoksesta.

Vuoden 2007 vaaleissa KMS-tukea sai kymmenen maakuntaliittojen luottamustehtävissä toiminutta henkilöä. Heidän joukossaan oli myös hämeenlinnalainen maatalousministeri Jari Koskinen (kok.), joka toimi vuosina 2001–09 Hämeen liiton maakuntavaltuuston puheenjohtajana.

Koskinen sai KMS-rahaa saman verran kuin Kataja, 5 000 euroa.

Ilkka Kanervan kohdalla oli kyse puolet suuremmasta vaalituesta, mutta lisäksi KMS-liikemiehet maksoivat muun muassa hänen syntymäpäiväkulujaan sen verran, että kokonaispotti kasvoi noin 50 000 euroon. Summan poikkeuksellinen suuruus oli yksi peruste käräjäoikeuden tuomiolle, joka syntyi äänestyksen jälkeen.

Ottamatta kantaa siihen, tiesivätkö KMS-rahaa saaneet poliitikot yhdistyksen taustalla toimivien liikemiehien henkilöllisyyden vai eivät, herää kysymys, halusivatko ”kehittyvien maakuntien” liikemiehet tukea nimenomaan maakuntakaavoituksesta vastaavia avainhenkilöitä. Toivo Sukarilla, Kyösti Kakkosella ja Arto Merisalolla oli kiinteistöhankkeita eri puolilla Suomea.

Siksi ei liene sattumaa, että heidän tukemiensa poliitikkojen joukossa oli kymmenkunta maakuntien päättävissä elimissä sillä hetkellä istunutta henkilöä.

Heitä olivat Kanervan, Katajan ja Koskisen lisäksi muun muassa nykyinen elinkeinoministeri Jyri Häkämies (kok.) sekä edellisessä hallituksessa istuneet ympäristöministeri Paula Lehtomäki (kesk.) ja liikenneministeri Anu Vehviläinen (kesk.).

Toisaalta heidät kaikki tunnetaan paremmin muusta kuin maakunnallisesta toiminnasta. Rahoittajan pään sisälle on vaikea mennä.