Kolumnit

Omalla nimellä ja naamalla

Filippiineiltä tuotu vaimo, joka on ryhtynyt feministiksi.

Tuosta en kyllä olisi itseäni tunnistanut, ellei olisi nimellä mainittu, nimittäin Hommaforumilla pari vuotta sitten. Meinasi melkein naurattaa.

Enimmäkseen on ahdistavaa lukea nettikeskusteluista itseään koskevia mainintoja, eikä sitä pitäisi tehdä.

Kukkahattutäti on sieltä lievimmästä päästä ja sitä titteliä kantaa ihan mielellään.

Myös kokoomuslaiseksi, demariksi, vihreäksi ja kommariksi on mainittu ja riistokapitalismin aisankannattajaksi haukuttu. Kepulaiseksi on epäilty harvemmin, kristilliseksi ei ikinä ja persuksi vain kerran – toistaiseksi.

Toimittajat ovat vapaata riistaa, koska tekevät työtä omalla nimellään ja naamallaan.

Nimimerkin takaa on helppo heitellä julkeuksia, ikään kuin tuntisi kommentoimansa ihmisen.

Johtavat virkamiehet saavat vielä enemmän sontaa niskaansa, mutta heille maksetaan siitä. Poliitikoille se taas on ikään kuin luontoisetu.

”Perverssiä” sanovat monet. ”Ei nettikeskusteluja kannata lukea.”

Ovat ne kumminkin jonkinmoinen ajankuva.

Mikään ei piristä sillä tavalla, kuin varttitunnin sukellus nettikeskusteluun heti aamusta. Sen jälkeen adrenaliini virtaa ja verenpaine on korkealla tasolla. Siitä on hyvä jatkaa.

Nettipalstoilla syntyy jeesuksia, joita uskollisten opetuslapsien joukko komppaa. Tällainen ilmiö on esimerkiksi kansanedustaja Jussi Halla-aho (ps.).

Moni Hommaforumilla kirjoittava palvoo maata hänen jalkojensa alla, vaikka Halla-ahokin on arkipäiväistynyt puuduttavan eduskuntatyön myötä.

Onhan meillä Hämeenlinnassakin omat messiaamme.

Nettikeskustelulle on myös tyypillistä, että se riistäytyy usein totaalisesti. Tosin sama keskusteluketju saattaa yhtäkkiä palata asialliseksi, vaikka on välillä käynyt pohjamudissa.

Salaliittoteoriat elävät nettikeskusteluissa voimakkaina.

Jos nettikeskustelijoita on uskominen, esimerkiksi Katuman Lammaskallioon louhitaan luolaa sen takia, että siellä kaupungin johto voi joka aamu järjestää salaisen käskynjaon tämän lehden toimittajille.

Aikamoinen investointi, varsinkin, kun sen tekee valtio.

Toisinaan käy niin, että nettiyhteisö höykyttää ja kaupungin herrat tulevat lankoja pitkin samasta lehtijutusta. Pitääkö silloin tulkita onnistuneensa vai epäonnistuneensa totaalisesti?

Palautteen antajat ovat tyytymättömiä, mutta keskenään täysin erimieltä siitä, mikä jutussa meni väärin.

Toisaalta ammatinvalinta on omani, eikä muuta urasuunnitelmaa ikinä ollutkaan. Ei siis pidä valittaa, päinvastoin selkänahka vain vuosi vuodelta vahvistuu.