Kolumnit

Onnellista joulukinkkua Bonnell-pedillä

Kuva: Pekka Rautiainen
Kuva: Pekka Rautiainen

Olen seurannut Estherin elämää jo pitkään sosiaalisessa mediassa. Estherin ”mietteet” ovat hauskoja ja oivaltavia.

Esther asuu Kanadan Ontariossa ”isiensä” Steven ja Derekin kanssa. Perheeseen kuuluvat myös Cornelius-kalkkuna ja Phil-koira.

Esther on kuin mikä tahansa lemmikki – tai perheenjäsen. Se asuu asuintalossa, nukkuu omalla patjallaan ja on sillä oma huonekin.

Siskon tyttöni lähetti vuosi sitten Estherille kirjeen. Hän sai takaisin kiitoskirjeen ja fanikuvan kärsäleimalla.

Steve adoptoi Estherin minipossuna, mutta eläinlääkärikäynnillä paljastuikin, että Esther on yli satakiloiseksi kasvava tuotantoeläin.

Eläinten hyvinvointilain uudistus jäi kesken eronneelta hallitukselta. Hallitus päätyi muun muassa siihen, ettei porsitushäkkejä kielletä, mutta emakoiden pitoaikaa tiineyshäkeissä rajataan siirtymäajalla. (MT 15.8. 2018).

On sanottu, että lakiesitys olisi toteutuessaan parantanut kotieläinten oloja vähitellen, mutta ei olisi pakottanut tilallisia kalliisiin investointeihin liian nopeasti.

Ehkä hulabaloo Estherin ympärillä menee välillä överiksi, mutta överiksi menevät myös emakoiden elinolot sikaloissa.

Entisen maanviljelijän tyttärenä toivon suomalaiselle maaseudulle hyvää. Siihen hyvään kuuluu nykyistä paremmat olot eläimille.

Sikaa ei tarvitse tuoda Bonnell-patjalle, eikä sille tarvitse sisustaa omaa huonetta.

Toisaalta, voidaanko puhua eläinten hyvinvointilaista, jos emakkoa pidetään kääntymisen estävissä porsitushäkeissä, eikä se pysty toteuttamaan lajityypillistä käyttäytymistään?

Miten uusi hallitus lähtee lakia nyt työstämään? Saammeko SEYn ja Animalian toivoman maailman edistyksellisimmän eläinsuojelulain?

Myönnetäänkö kotieläintuottajille riittävästi investointitukia, ettei lihantuotanto siirry kehnomman eläinpidon maihin?

Aamulla näen kuvan onnellisesta possusta, joka nukkuu koira sorkkiensa välissä. ”I love my PHILlow” lukee päivityksessä. Peukutan ja jaan Estherille sydämiä.

Illalla seison kaupan makkarahyllyn äärellä. Miten tekopyhää. En halua Estheriä leivälleni.