Kolumnit

Kolumni: Osakkeiden arvot eivät romahda itsestään

Kuva: Pekka Rautiainen

Helsingin pörssin yleisindeksi ja S & P 500 -indeksi ovat pudonneet 16–17 prosenttia. Merkittävä osa suurten yritysten markkina-arvosta on siis kadonnut syys–lokakuun vaihteen jälkeen.

Asiantuntijat, kuten Lähitapiolan pääekonomisti Jari Järvinen (Hämeen Sanomat 28.10.2018), pitävät pientä kurssilaskua tavanomaisena korjausliikkeenä. Sen sijaan 20 prosentin kurssilasku kertoisi siitä, että olemme laskumarkkinassa. Laskumarkkina olisi merkki talouden käänteestä.

 

Osakekursseilla on useita välittömiä vaikutuksia talouteen. Noin puolet kotitalouksista omistaa suoraan tai välillisesti pörssiosakkeita. Eläkkeiden maksu on osakkeiden tuoton varassa.

Osakekurssien tärkein merkitys on, että ne heijastavat ja ennakoivat koko talouden kehitystä. Kurssit ”haistavat” hämmästyttävän hyvin ja ne voimistavat trendejä.

On liioiteltua rinnastaa tilanne vuosiin 2007–2009, mutta yhteisiä nimittäjiä on paljon. Tuolloin Helsingin osakekurssit laskivat yhtä kyytiä yli puolitoista vuotta. Viennistä katosi kolmannes ja bruttokansantuotteesta 8,3 prosenttia vuonna 2009.

Viime aikojen hyvästä kehityksestä huolimatta emme ole vieläkään kattaneet tuolloisia menetyksiä. Velkoja on kaksi kertaa enemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Julkinen talous ei ole tasapainossa. Yhä suuremman joukon ihmisiä on annettu syrjäytyä työttöminä.

 

Pörssin ahneimmille sijoittajille on syötetty pari vuotta myös roskaa. Yritysten listautumiset eivät ole olleet rahoitusta vaan omistajien rahastuksia. Tällaisten yritysten kurssilaskut kertovat pikemminkin sijoittajien järkiintymisestä kuin talouden järkkymisestä.

Osakekurssit ovat myös romahtaneet yhtiöiltä, joiden varassa on tasavallan vienti ja koko kansantalous. Metsäyhtiöiden ja metallinjalostajien kurssit ovat laskeneet vuoden huippulukemista 30–40 prosenttia. Talouden näkymät ovat päinvastaiset kuin alkuvuonna.

Kurssikehitys on myös ristiriitaista. Miksi kaupan ja palvelualojen yritysten kurssit eivät ole romahtaneet teollisuuden mukana? Luuleeko joku, että ostovoimaa voidaan edelleen pitää yllä velaksi?

Kurssikehityksen ja talouden hiipumisen pitäisi antaa tietoa päättäjille ja äänestäjille. Mikä on mennyt vikaan, kun kymmenen vuoden nollakorkojen aikana ei ole saatu aikaan kuin velkaa ja työttömyyttä?