Kolumnit

Päättäjät yrittävät elää kaksilla raiteilla

Kuva: Pekka Rautiainen
Kuva: Pekka Rautiainen

Kirjoitit sitten lehteen ”uutisen”, että kuntien rahat eivät riitä menoihin. Heh, heh.

Näin vinoili eräs entinen kunnallinen luottamushenkilö. Hän oli oikeassa. ”Kaikki tietävät”, että rahat eivät ole pitkään aikaan riittäneet.

Ongelma on, että päättäjät eivät puhu asioista suoraan eivätkä elä tilanteen mukaisesti.

Kuntien tehtävät on kaksinkertaistettu 2000-luvulla. Valtiovalta antaa velkaantuneille ja alijäämäisille kunnille yhä lisää tehtäviä.

Toistakymmentä vuotta jatkunut ”pitkä taantuma” ja tuotannon pudotus ovat vain kärjistäneet ikääntymisen ja kulujen kasvun ongelmia.

Kun puhutaan palveluista, päättäjät hymyilevät äänestäjille kuin Naantalin aurinko. Kansalaisille luvataan kahdeksan kaunista ja yhdeksän hyvää.

Kollega saapui kunnan tiedotustilaisuudesta. Hän kertoi, että puheet ja luvut eivät vastanneet lainkaan toisiaan.

Kuntien eräät henkilöstöryhmät eivät ymmärrä tilannetta vaan ajavat julkisten tehtävien ja menojen kasvua. Nakertavat omaa jalkaansa.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL kertoo, että noin 50 kunnassa käydään parhaillaan yt-neuvotteluja. Yt-neuvottelut ovat niin ikään käynnissä ainakin kahdessa maakunnallisessa sote-kuntayhtymässä. Kuntien rahat eivät riitä edes nykyisiin palkkakustannuksiin, vaikka verotusta kiristetään taas ensi vuodeksi.

Mitä valtiovalta edellä, sitä kunnat perässä. Miten kuntien taloudenhoidossa voisi olla järkeä, jos valtakunnan tasolla velkoja hoidetaan menoja kasvattamalla? Miten kansantalous voi tasapainottua, jos tuotannon annetaan tuhoutua ja tilalle maalaillaan hallitus toisensa jälkeen unelmahöttöä?

Esimerkin voima on mahtava. Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitus korotti ensi töikseen ministereiden palkkoja 7 prosentilla. Avustajien määrä lähes kaksinkertaistettiin.

Pitäisikö työntekijöiden ja heitä edustavien liittojen toimia hallitusta vastuullisemmin syksyn palkkaneuvotteluissa?

Ilta-Sanomat kertoo, että hallitusneuvotteluissa syötiin yhteiskunnan laskuun makeisia 3 000 eurolla. Siis kun korotettiin makeisveroa, makeisia ahmittiin itse kaksin käsin.