Kolumnit

Pahat henget puhaltavat – työmarkkinat historiallisen sekaisin

Kuva: Pekka Rautiainen
Kuva: Pekka Rautiainen

Viikolla alkoi paperiteollisuuden kahden viikon lakko, joka sulki suuret paperitehtaat. Työtaistelu jatkuu työsululla ja uudella lakolla.

Mekaanisessa metsäteollisuudessa on meneillään työtaistelu. Toimihenkilöliitto Pro on ilmoittanut työnseisauksista useilla aloilla. Kemian lakko olisi jo alkanut, mutta valtiovalta lykkäsi sen alkamista 10. helmikuuta.

Työtaistelut nakertavat ansioita, verotuloja ja koko kansantaloutta. Vientiyritykset menettävät jopa pysyvästi markkinoita.

Jos kemian lakko alkaa, Suomi uhkaa halvaantua myös sisäisesti. Teollisuuden ja liikenteen polttoainehuolto vaarantuu.

Työmarkkinat eivät ole olleet yhtä sekaisin vuoden 1956 yleislakon jälkeen.

Palkankorotuksina teollisuudessa puhutaan varsin pienistä asioista. Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden sopimuksessa kuluvan vuoden palkankorotus on 1,3 prosenttia. Se on koko lailla saman verran kuin työeläkkeiden korotus vuoden alusta.

UPM:n hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos julisti, että paperityöntekijöiden vaatimuksien hyväksyminen merkitsisi kahden kolmen paperitehtaan sulkemista.

Palkkojen osuus paperitehtaiden kuluista on karkeasti viidesosa. Viidesosa kuluista syntyy energiasta ja viidesosa kuljetuksista. Verotuksella näitä kuluja on kasvatettu ja aiotaan edelleen kasvattaa tuntuvasti enemmän kuin palkankorotuksilla. Verotus ja kallis energia ovat myös syynä, että meiltä on sammutettu uudempia koneita kuin muualla Euroopassa pyöritetään.

Katastrofin taustalla näkyy kaksi täysin päinvastaista näkemystä taloudesta ja yritysten kotimaisen tuotannon kehityksestä. Ne eivät välttämättä ole edes vastakkain työmarkkinapöydissä, mutta pahat henget puhaltavat.

Hallituksen ja sen ohjelman mukaan rahaa riittää. Alijäämiä voidaan hoitaa lisäämällä alijäämiä ja kiristämällä verotusta. Talous kasvaa, kun työllisyyttä hoidetaan Niksi-Pirkan ohjeilla.

Hallitus ja yritysjohtajat siirsivät itsensä samalle puolelle kilpailukykysopimuksen pöytää. Lupauksista huolimatta yritysjohtajat eivät tinkineet ansioistaan. Ministerit osoittivat henkilökohtaista ahneutta kaksinkertaistamalla avustajiensa määrän ja palkitsemalla itsensä 7 prosentin palkankorotuksella.

Menot