Kolumnit

Pakina: Uskon mekin ansaitsemme

Kuva: Pekka Rautiainen
Kuva: Pekka Rautiainen

Mikä oli Jaakobin poikain isän nimi? Vastaus: Jaakob. Tuo oletus ohjenuoranani nuokuin läpi koulun uskonnontuntien. Ne olivat vapautuksen saarekkeita lukujärjestyksessä.

Uskonnosta selvisi ääliömäisen yksinkertaisella päättelyllä ja loput vastauksista saattoi sepittää omasta päästä. Samalla tiellä tässäkin jatkan.

Oli onnellista, kun opettaja koulussa sanoi samaa, mitä äiti kotona ja pappi tivasi kinkereillä. Silloin opetettiin – ei uskontoa, vaan uskomaan valmiiksi annetulla tavalla.

Tasan yhtä huteralla ja huojuvalla pohjalla ovat olettaakseni monien muidenkin käsitykset uskonnon opetuksesta. Ei se kuitenkaan todellisuudessa ole enää sitä samaa, ei mitenkään voi olla.

Selvä enemmistö suomalaisista on Ylen teettämän kyselyn mukaan valmiita korvaamaan peruskoulujen uskonnonopetuksen elämänkatsomustiedolla.

Kyselyn tulos on täsmälleen sellainen kuin sen keskeinen kysymys: ”Mitä mieltä olette siitä, että nykyinen uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetus korvattaisiin kaikille peruskoululaisille yhteisellä oppiaineella, jossa tutustutaan maailman uskontoihin oppilaan omasta vakaumuksesta riippumatta?”

Johdatteluun saadaan vastaukseksi: Kyllä. Ilman muuta. Heti. Olisi pitänyt jo.

Se on sitten muka uutinen. No ei.

Ei tällaista asiaa voi päättää tai edes käsitellä huutoäänestyksellä.

Uskonto on aikamme hyvä vihollinen, jonka kimppuun käydään surutta ja ”luvan kanssa”. Seuraavaksi varmaan sensuroidaan oppimateriaaleista maailman tunnetuin pitkätukkaradikaali eli Jeesus, tai ainakin järjestetään asiasta mielipidekysely.

Uskontoallergia kumpuaa vääristä yleistyksistä. Uskonto on ollut (aivan liian) monessa pahassa mukana.

Mikähän se peruskoulua taapertavan lapsen ”oma vakaumus” on? Ei sitä ole. Kaikille sitä ei kehity koskaan, eikä tarvitsekaan. Sitä ei Suomessa vaadi kansan yhtenäisyys eikä mikään muukaan, ei onneksi ensinkään enää. Muualla saattaa olla toisin.

Koulu antakoon rakennuspuita ajattelun kehittymiseen. Jo sekin saattaa olla lapselle iso oivallus, että kaikki uskonnot ovat perimmiltään hyvin samankaltaisia.

Vapauden valtakuntaan kuuluvat usko ja epäily ovat melkein samaa ja kuuluvat yhteen, mitä voi tietenkin – vahvasti epäillä.

Päivän lehti

29.1.2020