Kolumnit

Pitäkää disruptiot ja robotit, nyt ei jaksa

Mikko Soini. Kuva: Pekka Rautiainen

Kesäloman kynnyksellä päätä jomottaa. Lehdessä näet luki, että automatisaatio, robotiikka, teknologia ja disruptio hävittävät Suomesta 330000 työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä.

Lisäksi peräti noin 800000 työpaikkaa tulee vielä muuttumaan radikaalisti.

Liike-elämän vakiintuneiden toimintamallien murtuminen tekee tällaista tuhoa. Näin kertoivat Ilmarisen tuleva toimitusjohtaja Jouko Pölönen ja McKinseyn konsultit (Talouselämä 31.5).

Kauhuskenaarioiden jälkeen tekee mieli paeta mökille saunomaan. Siellä voi hetkeksi unohtaa kiihtyvät muutostahdit, jatkuvan uuden oppimisen vaatimukset sekä globaalit osaamispaineet ja -vajeet. Ehkä löylyä sentään heitetään samalla tavalla vuonna 2030.

Muutosvauhtihurjastelijoiden puhe kuulostaa tietysti arveluttavalta. Kuka vielä pärjää, oppiiko sitä enää uutta, vievätkö intialaiset kaikki työt vai katoaako koko ala alta?

Veikkaan kuitenkin (ilmeisen naiivina ja yltiöpositiivisena), että firmat yrittävät tehdä rahaa vuonna 2030 ihan samalla vimmalla kuin nytkin. Ja tähän tarvitaan paitsi robotteja ja vimpaimia, myös käsiä, lihaksia ja päitä.

Ihmiset varmaan myös syövät, liikkuvat, käyttävät palveluita, haluavat tietoa, elämyksiä ja sosiaalista kanssakäymistä tuona pelottavana vuonna 2030. Tästä päätellen Suomessa olisi työpaikkoja ensi vuosikymmenen jälkeenkin.

Ehkä työpaikat ovat jopa ihan uudenlaisia ja nykyistä parempia.

Kun tarkemmin muistelee, on suomalainen työelämä ollut jatkuvassa muutoksessa ja disruption kourissa vähintään 1990-luvun alusta saakka. Aina on ollut jokin mörkö, jolla on peloteltu.

Kaikesta – esimerkiksi kahdesta talouslamasta – huolimatta suomalaiset ovat tutkitusti maailman onnellisin kansa. Kummallista.

Kokonaisia teollisuudenaloja on kadonnut, tehtaista on sammuteltu valoja, konkurssit ovat kaataneet yrityksiä. Silti Suomessa asuu entiseen nähden keskimäärin vauraampaa ja tyytyväisempää väkeä. Tämä fakta kannattaa muistaa, etenkin heikkoina hetkinä.

Jouko Pölönen uskoo, että ihmisten välinen vuorovaikutus korostuu tulevaisuuden työelämässä. Pitänee harjoitella ja kouluttautua. Joskus sitten lomien jälkeen.