Kolumnit

Puhelin sisältää kohta kultaakin arvokkaampia aineita

Kuva: Pekka Rautiainen
Kuva: Pekka Rautiainen

Praseodyymi, neodyymi, dysprosium.

Jos luet Hämeen Sanomia kännykälläsi, ovat nämä sanahirviöt lähempänä sinua kuin luuletkaan.

Mihin laitat vanhan kännykkäsi?

Minä olen säilönyt 1990-luvun nokialaisen pöytälaatikkoon keräämään nostalgiapölyä. Seuranaan sillä on 1990-luvun simpukkapuhelin ja 10 vuotta vanha Samsung. Edesmennyt läppärini odottaa kaapissa kovalevyn tyhjentämistä.

 

Näin ei kannattaisi tehdä, sillä kyseiset laitteet sisältävät harvinaisia maametalleja, joita ovat edellä mainittu kolmikko. Samoin niitä sisältävät kestomagneetit, joita käytetään elektroniikkateollisuudessa ja esimerkiksi sähköautojen sähkömoottoreissa.

Arvometallien tuotanto on hyvin keskittynyttä. EU on listannut 20 kriittistä raaka-ainetta, joiden osalta olemme riippuvaisia muualta tuoduista raaka-aineista ja joiden saatavuuteen voi liittyä taloudellisia, poliittisia ja eettisiä paineita.

Kiina on harvinaisten maametallimarkkinoiden lähes yksinvaltias noin 90 prosentin osuudella ja esimerkiksi kobolttia louhitaan epävakaudestaan tunnetun Kongon kaivoksista.

 

Näiden hyvin kriittisten raaka-aineiden kierrättäminen ei ole kuitenkaan yksinkertaista. Maailmassa harvinaisista maametalleista kierrätetään vain noin prosentti ja Euroopassa 6–7 prosenttia.

Kynnyskysymys on, kuinka erotella seostetut metalliyhdisteet sähkö- ja elektroniikkaromusta. SER-jäte sisältää suuren määrän eri metalleja hyvin pienissä pitoisuuksissa.

Tarvitaan paljon tutkimusta ja kehitystyötä. Sitä tehdään Suomessakin.

Esimerkiksi Jyväskylän yliopiston kemian laitoksella kehitetään menetelmää, jolla piirilevyistä saataisiin talteen kultaa, kuparia ja platinaryhmän metalleja.

Tutkimusryhmä kaavailee jopa elektroniikkaromun käsittelylaitosta Jyväskylään.

Sillä välin, kun tutkijat kehittävät kemiallisia prosesseja, me elektroniikkaromun tuottajat voimme psyykata itseämme ajatukseen, etteivät jälkipolvet tarvitse halko-Nokiaamme. Kun läppärimme on tullut tiensä päähän, se kuuluu SER-jätteisiin.

Juttua korjattu 19.11. poistettu Tuulivoimaloita koskeva  virke.