Kolumnit

Rajaton elvytys muutti pörssimarkkinat irvikuvaksi – Kauanko tuet tunkkaavat kuplahintoja?

Kuva: Pekka Rautiainen
Kuva: Pekka Rautiainen

Viime aikojen pörssielämä on havainnollistanut osuvasti sekä totuuden ”tehokkaista markkinoista” että sen, millaiseksi markkinaihanteiden irvikuvaksi keskuspankit ovat sijoitusmaailman ajaneet.

Kun kokonaiset indeksit rymistelevät isoilla loikilla alas ja taas ylös, näkee sokea Reettakin hintareaktioiden tehottomuuden. Normaalioloissakin kurssimuutokset ovat liian suuria tehokkaille markkinoille.

Ensimmäisen koronakyykyn jälkeen osakeindeksit ovat nousseet muutamassa viikossa 25 prosenttia, viime kevään tasoille. Mitä surkeampaa dataa ja mitä epävarmempi tulevaisuus, sitä vankempaa nousua – tilanteessa, jossa valtiot, yritykset ja ihmiset ovat jo valmiiksi velkakuplassa.

Kursseja ovat nostaneet ilmoitukset massiivisista tukipaketeista. Tässä sitä sitten ollaan, kiitos toistakymmentä vuotta jatkuneen keskuspankkielvytyksen ja yleisen velkarallin: kun kursseja liikuttaa sijoittajariskin sosialisointi eikä reaalitalous, ovat huonot talousuutiset hyviä ja hyvät huonoja. Harva uskoo rahapoliittisen manipulaation tunkkaavan kursseja loputtomiin, mutta riittävän moni uskoo sen riittävän riittävän monille muille sijoittajille tänään, tässä ja nyt.

Vaihdon kasvu lisää hinnanmuodostuksen tehokkuutta, väittävät sijoitusopit. Mutta kun vaihtoja ovat kasvattaneet kaupankäynnin teknistyminen ja velkavivutuksen lisääntyminen, ovat ”irrationaaliset” kurssiryntäilyt päinvastoin yleistyneet ja jyrkentyneet. Algoritmit on viritetty haistelemaan ja seuraamaan toisten sijoittajien äkkireaktioita.

Virallisen pörssitarinan vastaisesti isot pelurit pystyvät myös helposti keinottelemaan kursseja haluamaansa suuntaan tai jopa pisteeseen. Kurssipelailua on lisännyt johdannaismarkkinoiden paisuminen.

Markkinaliikkeiden päättömyydet ja muut perinteisen rahoitusteorian vastaiset ilmiöt ovat toki tuttuja lähes kaikille aktiivista osake- tai johdannaiskauppaa harjoittaneille. Juuri niiden vuoksi markkinoilla ollaan. Jos markkinat toimisivat tehokkaasti tai rationaalisesti tai peräti ennustaisivat tulevaisuutta, ei pörssikaupalla voisi tienata.

Sijoitusmyytteihin eivät valitettavasti usko nekään, joiden niihin soisi uskovan: eläkevakuuttajat, varainhoitajat ja muut muiden rahoilla operoivat välistävetäjät, jotka häviävät systemaattisesti markkinoiden keskiarvotuotoille eli tikkaa heittävälle apinalle.