fbpx
Kolumnit

Rakasta haaskansyöjiä ja rottia: Heitä roskasi maahan tai vaikkapa autosi ikkunasta

Kuva: Pekka Rautiainen
Kuva: Pekka Rautiainen

Elämä olisi suorastaan helppoa tai jopa nautinnollista, jos olisinkin syntynyt hämeenlinnalaiseksi lokiksi – tai rotaksi.

Ruoan eteen ei oikeastaan tarvitsisi tehdä yhtään mitään, varsinkaan viikonlopun jäljiltä. Riittää, kun pupeltaa läpi kaduille lojumaan jätettyjä pikaruokapusseja, jyrsii kebabranskalaisten jämiä tai jaksaa hiemankin koluta läpi tuulen puhaltamaa paperisilppua.

Ravintoloiden noutoruoka palvelee näköjään muitakin kuin ihmisiä.

Näin muuten kerran, kun joku heitti liikkuvan auton ikkunasta roskansa ulos. Maailmassa on tehty suurempiakin rikoksia, mutta harvoin todistaa mitään yhtä idioottimaista käytöstä.

 

Kaupungin katujätteestä ei voi kuitenkaan syyttää välinpitämättömiä ihmisiä. Korona-aika on todistanut, että julkisten tilojen jäteastioiden kapasiteetti ei riitä. Helsingin Sanomat nosti esiin ongelman pääkaupunkiseudulla.

Ihmiset ostavat valmiiksi pakattua noutoruokaa ja saattavat sään salliessa nauttia ruokansa ulkona. Roskikset ovat puistoalueilla pullollaan, eikä kaupungissa edes helpota, vaikka tyhjennysväliä on lyhennetty. Pursuava roskakori on helppoa namihaaskaa, ja kyllä, Helsingissä voi kadulla törmätä rottaan siinä missä Hämeenlinnassa oravaan.

 

Roskien laatu paljastaa myös, että puistikkojen roskakorit ovat vääränlaisia. Korit on tarkoitettu sekajätteelle, eli niihin heitetään paperia, muovia, pahvia ja biojätettä kauniisti sekaisin.

Samaan aikaan maailma on menossa aivan toiseen suuntaan.

Suomessa valmistellaan parhaillaan kovaa vauhtia, EU-säädösten pakottamana, uutta jätelainsäädäntöä, joka tulee velvoittamaan varsinkin asuinkiinteistöjä lajittelemaan roskansa entistä tarkemmin.

Kuntien pitäisi yhtä lailla näyttää mallia, jos jokaisen perheen pitää lajitella jätteensä oikeisiin astioihin yhä paremmin. Puistoissa ei pitäisi olla lisää suu ammollaan mollottavia roskakoreja vaan kunnollisia lajitteluastioita, jotta roskat olisivat käytön jälkeen uudelleen hyödyksi eivätkä menisi variksenruoaksi.

EU-sääntöjen tarkoitus on tietenkin pelastaa maailma, mutta toistaiseksi mikään sääntö ei ole pystynyt poistamaan ihmisten välinpitämätöntä käytöstä.

Menot