Kolumnit

Saiko toriparkki kepeät vai raskaat mullat? Esitä kuntavaalien ehdokkaallesi mieluummin muuan toinen kysymys

Kuva: Pekka Rautiainen
Kuva: Pekka Rautiainen

Kansanvalta on puhunut, pulina jatkukoon.

Hämeenlinnan kaupunginvaltuusto totesi alkuviikosta, ettei toriparkin rakentamispäätökselle ole edellytyksiä. Keskusta-alueen kaavoitusta jatketaan aiempien päätösten mukaisesti niin, että mahdollisten rakennushankkeiden tarvitsemat parkkipaikat osoitetaan tonteille ja nykyisiin pysäköintilaitoksiin.

Lähinnä teknisistä syistä kaavaan jää merkintä torinalusparkkihallista, mutta se on kokonaisuuden kannalta lillukanvarsi ja kummajainen. Jos ei se ehkä joskus koittavina taloudellisesti parempina aikoina realisoidu, levätköön siellä yhtenä esimerkkinä historiallisen kaupungin ajallisista kerrostumista.

Voi sitä Nato-optioonkin verrata. Toriparkki jää kituuttamaan toiveen ja turvan, pelotteen ja itsepetoksen väliseen höttöiseen maastoon. Odottamaan olosuhteita.

Sellaista ihmettä ei tapahdu, ettei toriparkki uisi vastakin poliittisiin keskusteluihin, valtuustossa ja muuallakin, vaikkei asiaa enää virallisesti käsiteltäisi. Näin on tapahtunut myös viimeisen vuoden aikana kaikissa valtuuston kokouksissa ja tapahtuu vaaleihin asti ja niiden jälkeen.

Eikä siinä ole mitään pahaa niin kauan, kun varsinainen huomio kohdistuu tähän: Mitäs nyt alettaisiin, kun sitä kirottua siunattua P-toria ei tule?

Päättäjien ja kaupunkilaisten on otettava katekismus käteen ja kysyttävä: Mitä se on?

Mitä ja millaista on kaupunkikeskustan kehittäminen ilman toriparkkia, ilman keskitettyä pysäköintiä? Mitä tavoitellaan, miten se saadaan?

Sekin on uskallettava kysyä varsin pian, onko yhdestä tärkeimmästä työkalusta, valtuuston hyväksymästä Keskustavisiosta enää keskustan kehittämisen katekismukseksi.

Kaksine äänestyksineen maanantain valtuustossa oli kilvoittelun makua: kuka heittää toriparkin päälle raskaimmat mullat – tai kepeimmät, näkökulmasta ja puhujasta riippuen.

Fraasin kepeät mullat taustalla on antiikin latinan lause sit tibi terra levis, eli ”olkoon sinulle maa kevyt”. Se sisältää ajatuksen vainajan kuolemanjälkeisestä elämästä.

Taas esitettiin sitäkin näkemystä, että eihän nyt voida päättää tulevien päättäjien puolesta. Hassua. Kaikki päätöksethän ovat myös päättämistä tulevien päättäjien puolesta.

Toisaalta taas tulevat päättäjät voivat päättää aina toisin kuin aiemmat päättäjät. Ei siinä ole mitään mystiikkaa eikä pelin paikkaa.

Äänestäjä, älä silti enää kysy kuntavaaliehdokkaaltasi kannattaako vai vastustaako hän toriparkkia. Kysy miten hän kehittää Hämeenlinnan keskustaa ilman toriparkkia. Kenen kanssa yhteistyössä? Millä rahalla?

Päivän lehti

27.9.2020

Fingerpori

comic