Kolumnit

Sihvonen: Kerholla on edessä taistojen tusina

 

Vaikka HPK lähti maajoukkuetauolle tappioita niskassaan, en johtavana analyytikkona menettänyt uskoani siihen, että joukkueella on täysi sauma tapella itsensä suoraan pudotuspelipaikkaan eli kuuden sakkiin. Poikkeuksetta Pallokerho on palannut näiltä Leijonien Euro Hockey Touriin liittyviltä pausseilta tuoreena ja entistä ehompana.
 
 
Levon ja harjoituksen suhde ynnä harjoittelun laatu on mennyt kerta toisensa jälkeen nappiin, kun peleistä on ollut taukoa. Tästä on kiitettävä paitsi pelaajia myös apuvalmentaja Pasi Arvosta. Ennen muuta pelaajien luistin on liikkunut lennokkaasti, kun pelit ovat jatkuneet. Eikä ole syytä epäillä, ettei sama kepeys olisi joukkueen jaloissa, kun sarja jatkuu ensi tiistaina TPS:ää vastaan kotona Ritariareenassa ja heti perään vieraissa torstaina Hakametsässä Tupsukorvien vieraana.
Olen monesti sanonut, että HPK:n pelaaminen perustuu tällä kaudella pitkälti siihen, että joukkue kykenee voimakkaaseen jalkatyöhön ja sitä mukaa vahvana luisteluun ja liikkeeseen. Tässä katsannossa nämä SM-liigassa olleet kolme taukoa ovat sopineet Kerholle erittäin hyvin. On ollut mahdollisuus aina ladata akut täyteen ja palata pisteiden metsästämisen kimppuun.
 
Tasaista on
Kun silmäilen SM-liigan sarjataulukkoa, huokaisen, ettei minun tarvitse olla jännittämässä minkään oman joukkueeni sijoituksen puolesta – niin armottoman tasainen ja kiperä tilanne on.
Pallokerho on tällä hetkellä taulukossa sijalla kahdeksan eli pari pykälää alla sen maagisen sijan kuusi, joka oikeuttaa suoraan taivaspaikkaan runkosarjan jälkeen. HPK:lla on pelattuna 48 ottelua ja kasassa on muhkeat 75 pistettä. HIFK on kuudentena, sillä on pelejä pelattuna 49 ja pisteitä 76. Kerhon ja HIFK:n väliin mahtuu Lukko, jolla on pisteitä 75 ja pari peliä hämeenlinnalaisia vähemmän pelattuna. Runkosarjassa pelataan kaikkiaan 60 matsia, joten HPK:lla on edessään kriittiset hetket, oikea taistojen tusina.
 
Sarjan tasaisuutta kuvaa hyvin se, että oikeastaan kaikki on vielä mahdollista. Ainoastaan kärki eli Jokerit on muilta karussa. Ei tarvitse olla kummoinen ennustajaeukko sanoakseen Narrin vievän runkosarjan voiton. Helsinkiläisillä on pelattuna 50 peliä ja niistä summattuna 93 pistettä. Pahnanpohjimmaiseksi on tuomittu Ilves, sillä on matkaa toiseksi viimeiseen eli TPS:ään 16 pistettä. TPS ja Pelicans näyttävät jäävän kokonaan ulos pudotuspeleistä, lahtelaiset ovat kymppisijalla olevaa Bluesia yhdeksän pistettä perässä.
 
Hurjin rypäs taulukossa on kuudentena olevasta HIFK:sta yhdenteentoista eli Ässiin: tämä väli on ainoastaan kuuden pisteen haarukassa! Se tarkoittaa, että paikallisen Pallokerhommekin tilanne on auki aina taivaan ja helvetin välillä. Taivaspaikasta eli kuudennesta sijasta jo mainitsinkin, mutta myös se on mahdollista, ettei Rinkelinmäellä nähdä tänä keväänä ainuttakaan pudotuspeliä.
 
Asetelma on kutkuttava paitsi organisaatiolle ja joukkueelle myös kotiyleisölle. Yleisö on ollut läpi kuluvan sesongin Kerhon niin kutsuttu kuudes kenttäpelaaja. Saman soisi jatkuvan, jos pitkälle meinataan Hämeenlinnassa tulevina kuukausina mennä. Laskujeni mukaan HPK:lla on tähteellä vielä kuusi kotimatsia. Niissä täytyisi kerryttää pistesaldoa jatkossakin sellaisella liki parin pinnan per peli keskiarvolla. Ja vieraissa on säilytettävä puolentoista pisteen keskiarvovauhti.
 
Näillä mennään
Kerho on kärsinyt loukkaantumisista viime aikoina, sivussa on ainakin pari tärkeää runkohyökkääjää eli Antti Aarnio ja Marko Luomala. Huikeaa on se, etteivät nämä poissaolot nähdäkseni vaikuta joukkueen iskukykyyn. Aliarvioimatta näin kevään korvalla noiden kokeneiden pelaajien panosta näen, että Pallokerho saa valtavasti lisäenergiaa omien juniorien peluuttamisesta noilla vapaana olevilla pelipaikoilla.
 
En lähde tekemään valmennusjohdolle tähän kokoonpanoja sinänsä, mutta todistin omin silmin, mikä potentiaali olisi ja on hyökkäyskolmikossa Teemu Rautiainen – Otto Paajanen – Ville Järveläinen. Nämä veljet voisivat muodostaa sellaisen muurahaisketjun neloseen että alta pois. Paajasen vitja toimii myös Robert Leinolla. Leinon sijoittaisin kuitenkin johonkin kolmesta ensimmäisestä ketjusta.
 
Joku kannattaja kenties haaveili HPK:lle vahvistuksia enemmän ennen tammikuun siirtoikkunan sulkeutumista. Itse olen sillä kannalla, että nyt tehdyt ratkaisut ja tietty strateginen linjakkuus menivät aivan nappiin. Hyvin harvoin menestyksen avain on jossain tuolla joukkueen ja organisaation ulkopuolella. Kyllä se vain niin on, että ne jätkät, jotka siellä pukukopissa istuvat juuri nyt ja katsovat toisiaan silmiin, heissä se potentiaali on.
 
Lennokas startti
En halua luoda joukkueelle paineita, mutta Pallokerho tarvitsee sarjatauon jälkeen lennokkaan ja tuloksekkaan startin. Vastassa ovat kahdessa ensimmäisessä pelissä sarjan tokavika ja sarjan jumbo. Sellaiset neljä tai viisi pistettä näistä matseista ovat välttämättömyys, jos porukka mielii pysyä siinä kyydissä mukana, jossa kurkotetaan sarjassa kuuden sakkiin. Se on selvää, ettei Kerholla ole yhtään varaa lähteä takki auki TPS:ää ja Ilvestä vastaan.
 
Marginaalit ovat lopuissa peleissä niin pienet, että sijoitukset tuleva ratkeamaan pisteellä, kahdella. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jokin yksittäinen voittomaalilaukauskisa ja sen voittaminen tai häviäminen nousee arvoon arvaamattomaan.
 
Olen pitänyt siitä näkemästäni, kun HPK:n maalivahtivalmentaja Kari Lehtonen ottaa sopivasti pelaajapenkillä roolia, kun aletaan ampua tasapelin päälle rankkareita. Näyttäisi, että siinä kohtaa on Lehtosen toimesta vakoiltu niin vastustajien maalivahdit kuin laukojatkin. Edellistä tietoa hyödyntävät Pallokerhon laukojat ja jälkimmäistä oma maalivahti.
 
 
 
 
Petteri Sihvonen on hämeenlinnalainen jääkiekkoanalyytikko.
 

 

Asiasanat

Päivän lehti

4.4.2020