Kolumnit

Silmistä paistaa poissaolo ja suu käy kuin kultakalalla – Vuoropuhelu on jäänyt monologin jalkoihin

Kuva: Pekka Rautiainen
Kuva: Pekka Rautiainen

Toisen ilo on ollut aina toiselta pois. Toisen epäonni puolestaan herättää ihmisissä näennäistä empatiaa: edes jollakin menee huonommin kuin itsellä. Emme tee mitään, mistä emme myös itse hyötyisi. Kaveriakin voi auttaa jaloilleen sen verran, että hän pysyy huterasti tolpillaan, sillä jokainen hyvinvoiva ihminen koetaan jonkinlaisena uhkana. Moni on ehtinyt reilussa vuodessa keksiä parhaat keinonsa selviytyäkseen,…

Haluatko lukea koko jutun ja Hämeen Sanomien kaiken muun sisällön?

Tutustu digiin 1 eurolla

Samalla tilauksella pääset lukemaan Kanta-Hämeen kiinnostavimmat uutiset sekä mitä Suomessa ja maailmalla tapahtuu.

Olen jo tilaaja

Jos olet jo tilaaja, kirjaudu sisään. Pääset lukemaan artikkelin loppuun.

Mainos