Kolumnit

Sisäministeri Kai Mykkänen: Työnteon oltava sosiaalitukia kannattavampaa

Suomen työmarkkinat ovat liian jäykät. Uudistuksia on vaikea tehdä, vaikka niitä tarvittaisiin, kirjoittaa sisäministeri Kai Mykkänen (kok.).
 

 

Ruotsiin, Tanskaan ja Saksaan nähden Suomi oli pitkään halvan raaka-aineen ja työvoiman maa, jossa työsuhde- ja sosiaaliturva oli vajavainen. Siitä irtautuminen on tehnyt Suomesta 1900-luvun kirkkaimpia menestystarinoita. Pärjäämme nykyään pääosin osaamisella ja korkealla tuottavuudella.

Tämän menestystarinan lieveilmiönä me suomalaiset olemme kuitenkin rakentaneet työmarkkinoista niin jäykät, että työttömyys jää taantuman jälkeen aina korkeammalle. Se nakertaa liian monen työttömän elämänlankaa ja koko maan elinvoimaa.

 

Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa havahduttiin noin 15 vuotta sitten liian jäykkien työmarkkinoiden aiheuttamaan lamaannukseen. Työn teettämisen ja tekemisen kynnystä täytyi madaltaa. Meillä taas elettiin Nokia-huuman vuosia eikä huomattu maailman muuttuvan ympärillä. Riittävää painetta muuttua ei ollut. Se on ihan ymmärrettävää.

Tällä vuosikymmenellä osat ovat kuitenkin vaihtuneet. Suomesta tuli Pohjois-Euroopan sairas mies ja velkaannumme edelleen kovaa tahtia. Silti naapureiden aiemmin toimiviksi toteamat pillerit tuntuvat herättävän meillä syvempää kiukkua kuin voimakkaammat lääkkeet länsinaapureissa aikanaan. Sitä on vaikea ymmärtää.

 

Kun lukee otsikoita hallituksen työllisyyspolitiikan yksittäisistä toimista, saattaa ihan ymmärrettävästi hämärtyä, mihin pyrimme. Leikataan työttömyystukea, jos ei tee lyhyttä keikkatyötä tai osallistu TE-koulutuksiin. Lisätään vapauksia helpottamalla työtulojen yhdistämistä työttömyystukeen. Sallitaan neljän kuukauden yrittäjyys ja kuuden kuukauden omaehtoinen opiskelu menettämättä työttömyystukea. Helpotetaan pienissä yrityksissä henkilöperusteista irtisanomista. Lisätään työvoimapalveluiden resursseja.

Voi tuntua, että lyödään ja paijataan samaan aikaan. Juuri tätä latua on kuljettu erityisesti Tanskassa lähes kaksi vuosikymmentä hyvin tuloksin. Tanskan prosenteilla meillä olisi noin satatuhatta ihmistä enemmän töissä kuin nyt. Meillä riittäisi palveluihin ja velan maksuun yli miljardi euroa enemmän rahaa pelkästään säästyneinä työttömyyden kustannuksina. Suurin hyötyjä olisi kuitenkin yksilö itse, jolla työn kautta säilyy usko tulevaisuuteen ja kykyyn huolehtia itsestään

 

Suomi ole Tanska, mutta tietyt lainalaisuudet vaikuttavat kaikkialla. Tanskan mallin voisi kiteyttää neljään kulmakiveen: työntekijöiden helppo irtisanominen, hyvä työttömyysturva työttömyyden alkuvaiheessa, tukien velvoittavuus ja työvoimahallinnon palvelut, jotka tsemppaavat mutta myös patistavat. Yhdenkään näistä ei pitäisi olla mahdoton Suomessakaan.

Tasajalkaloikka Tanskan suuntaan tarkoittaa kiireellisimmin kahta asiaa. Ensinnäkin työn hinnan ja työsuhteen riskien summan on asetettava kunkin kohdalla tasolle, joka mahdollistaa työllistymisen. On julmaa lisätä ihmisten määrää, jotka päätyvät epätoivon kautta osattomuuteen.

Toiseksi sosiaaliturva ei saa ohjata passivoitumaan. Tuen ehtona on oltava aktiivisuus. Toisaalta työkeikalle lähtö ei saa johtaa huonompaan ansiotasoon kotona pysymiseen nähden. Tukien vähenemisessä ei saa olla portaita, jotka tekevät keikasta tappiollisen.

Suomen työttömyystuet ovat suunnilleen Tanskan tasolla jo nyt. Sen vastapainona Suomessakin yrittäjille kannattaa luoda tilanne, jossa he eivät liikaa pelkää työntekijän palkkaamista. Eduskunnassa vasemmiston edustajat huutelevat näistä asioista keskusteltaessa, että mitä täällä puhutaan palkkaajan asioista, kun piti puhua työttömistä. Kaiken avain on ymmärtää, että yhtään uutta työpaikkaa ei synny jos palkkaaja ei usko työsuhteen mielekkyyteen.

Vaikuttaa siltä, että kansalaisten keskuudessa näitä asioita punnitaan harkiten. Helsingin Sanomien gallupin mukaan 42 prosenttia suomalaisista tukee aktiivimallia. Henkilöperusteisen irtisanomisen yksinkertaistamisella pienyrityksissä ja määräaikaisten sopimusten helpottamisella työttömyyden pitkittyessä on Suomessa enemmän kannattajia kuin vastustajia.

 

Kokonaisuuteen tulee kuulua myös tsemppaava työvoimapalvelu sekä heikommin työllistyville palkkatuki ja työpajat. Tätä en vielä muutama vuosi sitten ymmärtänyt ollenkaan niin tärkeäksi. Kun keskustelee TE-toimistojen kanssa, viesti on yhtenäinen: noin kolmannes työttömistä on eri syistä joutunut tilanteeseen, josta ei itse nousta vaikka porkkanat olisivat meheviä tai keppi kovaa. Olemme ihmisiä ja vastoinkäymiset voivat lannistaa. Tarvitaan sekä uskoa luovia porkkanoita, vipinää aikaansaavaa patistelua että ihmisen kanssa kulkemista.

 

Asiasanat

Päiväkohtaisia uutisia

syyskuu 2018
ma ti ke to pe la su
« elo    
 12
3456789
10111213141516
17181920212223
24252627282930