Kolumnit

Suomalaisia vaivaa kaksinaamaisuus – Vaadimme omasta työstä kunnon palkkaa, mutta itse teettäisimme työt polkuhintaan

Kuva: Pekka Rautiainen
Kuva: Pekka Rautiainen

Kun kauppakeskus Goodman lokakuussa 2014 avasi ovensa, koettiin Hämeenlinnassa hysteria, jota ei oltu ennen nähty.

Muistan sen elävästi, sillä sain työtehtäväkseni norkoilla Sonera-kaupan liepeillä seuraamassa, millä tavalla hämäläiset suhtautuisivat liikkeen avajaistarjoukseen.

Liikehän oli luvannut 15 ensimmäiselle asiakkaalle älylaitteen euron hinnalla.

Kauppakeskuksen pääovet eivät ehtineet kunnolla avautua, kun väki jo vääntäytyi väkisin sisälle.

Kun ihmismassa sitten rynnisti villiintyneen puhvelilauman tavoin kohti, ymmärsin, että nyt ollaan ison äärellä.

Revenneitä vaatteita, itkeviä ihmisiä ja mustelmia taisi ryntäyksessä tulla sen verran, että en tiedä, tunsiko kukaan 15 ensimmäisen joukkoon valikoituneista itseään lopulta voittajaksi. Epäilen.

 

Suomalaiset ovat ämpärikansaa. Se on paitsi kulunut sanonta, myös kiusallisen totta.

Mikään ei liikuta massoja niin tehokkaasti kuin kunnon tarjous, kahvitarjoilu tai ilmainen ämpäri.

Me suomalaiset taidamme olla myös jossakin määrin vähän kaksinaismoralisteja.

Uskomme yhä ammattiliittoihin (tosin järjestäytymisaste on hiipumaan päin), vannomme lakko-oikeuden nimiin ja olemme hyvin tietoisia oikeuksistamme – etenkin, jos kyse on palkasta tai eduista.

Työnantaja, joka yrittää vedättää palkka-asioissa, saa vähintään huonon työnantajan leiman, jollei sitten joudu käräjille.

Nurinkurista sen sijaan on se, että kun suomalaisen täytyy leikkauttaa lapsensa hiukset, löytää häihinsä valokuvaaja, tilata perhejuhliinsa täytekakku, korjata portaat tai tehdä joku muu pieni remontti, pitäisi löytää joku tekemään työ mahdollisimman halvalla, mieluiten jopa ilmaiseksi.

Työn laadun pitäisi kuitenkin olla hyvä, mieluiten priimaa.

 


”Luulen, että suurin osa meistä suomalaista haluaa saada työstään asiallisen korvauksen. Reilu palkka tehdystä työstä on nimittäin muutakin kuin rahaa, se on merkki arvostuksesta.”


 

Luulen, että suurin osa meistä suomalaista haluaa saada työstään asiallisen korvauksen. Reilu palkka tehdystä työstä on nimittäin muutakin kuin rahaa, se on merkki arvostuksesta.

Ilmaisia palveluita, hyödykkeitä tai tavaroita ei ole olemassakaan. Jos asiakas ei halua maksaa, kevenee jonkun muun pussi – tavallisesti tekijän.

Euron tarjousten ja ilmaislahjojen riehaannuttavassa maailmassa tämä ei kuitenkaan aina tahdo pysyä kaikilla muistissa.

Päivän lehti

12.8.2020