Kolumnit

Suomi vaikeuksissa – eikä tosiasia mene perille

Kuva: Pekka Rautiainen
Kuva: Pekka Rautiainen

Olen monta kertaa ihmetellyt, mikseivät täysin selvät tilastolliset tosiasiat menneet perille, sanoi Tilastokeskuksen pääjohtaja Timo Relander kirjassa Rahavallan rakkikoirat 20 vuotta sitten.

Relanderin mielestä valpas talousjournalismi olisi ”kirkkaasti” voinut estää 1990-luvun laman tai lievittää sitä.

Relander oli ekonomisti ja toimi myös valtiovarainministeriön kansantalousosaston ylijohtajana. Teollisuuden Keskusliiton TKL:n toimitusjohtajana hän yritti saada päättäjät 1990-luvun alussa uskomaan, miten heikoksi teollisuuden kilpailukyky on mennyt.

TKL kävi sadalle vaikuttajalle selvittämässä, että oli tehtävä jotakin. Relander kysyi Suomen Pankin johtajalta Markku Puntilalta, tietääkö tämä mitä merkitsee, jos teollisuus supistuu puoleen.

– Kutistukoon, Puntila vastasi.

Teollisuustuotanto ei ehtinyt supistua puoleen eikä edes kolmanneksella vuonna 1991 ennen kuin markka oli pakko devalvoida. Paine markan arvoon kasvoi kovaksi jo vuoden 1990 lopulla, jolloin ulkomaankauppa painui pakkaselle.

Sen sijaan Suomen teollisuuden tuotanto romahti kolmanneksen vuonna 2009. Suomen valuuttaa ei ole devalvoitu. Teollisuustuotanto ei ole vieläkään palautunut entiselle vuoden 2007 tasolle.

Kotitaloudet, kunnat ja valtio velkaantuvat nollakorkojen turvin vuodesta toiseen. Kun vauhti on karannut käsistä, sankaruutena pidetään lisäkaasun painamista.

Euroalue on selviytynyt vain Saksan avulla. Saksan ulkomaankauppa on ollut reilusti ylijäämäistä ja sen talous on kasvanut vuosi vuodelta.

Autoteollisuus on Saksan kansantalouden selkäranka. Nyt EU rajoittaa polttoainetta kuluttavien autojen valmistusta, ja Saksan teollisuus syöksyy.

Lähitapiolan pääekonomisti Jari Järvinen muistutti Hämeen Sanomissa (15.10.2019), että kaikki Suomen tärkeimmät vientimaat ovat vaikeuksissa.

Suomella on paljon heikompi kyky kestää taantumia kuin vuonna 2009.

Meillä keskustellaan aivan muista asioista kuin elävästä elämästä. Opiskelijaruokalan viikkolista ja oma ego ovat tärkeämpiä asioita kuin kansan toimeentulo.

Jälleen kerran on kysyttävä, miksi täysin selvät tilastolliset tosiasiat eivät mene perille.