Kolumnit

Suurituloinen voi pimittää tulotietonsa kateuteen vetoamalla, ja tämä on verottajalta todellinen karhunpalvelus avoimelle yhteiskunnalle

Kuva: Pekka Rautiainen
Kuva: Pekka Rautiainen

Suurituloisten oli viime vuonna ensimmäistä kertaa mahdollistaa pyytää verottajalta, ettei heidän tulo- ja verotietojaan julkaistaisi tiedotusvälineille toimitettavalla listalla.

Uudistus koski yli 100 000 euroa vuodessa tienaavia, eli käytännössä noin 70 000 henkilöä. Heidänkin verotietonsa saa toki edelleen erikseen nimellä pyytämällä.

Ensimmäisenä vuonna tiedot poistettiin noin 230 ihmiseltä.

Verottaja sai osakseen kritiikkiä, koska se ei tuoreeltaan julkaissut päätöstensä perusteita ja koska vihreä valo vaikutti välähtävän lähes automaattisesti.

Isoimmaksi ongelmaksi koettiin kuitenkin se, että verottajan linjaus sotii suomalaista avoimuusperiaatetta vastaan.

Erotuomarin rooliin joutuu hallinto-oikeus, johon useat mediatalot ovatkin linjauksesta valittaneet.

 

Tänä syksynä verotilastoista uupuu todennäköisesti yhä useampi suurituloinen. MTV3 uutisoi elokuun lopulla, että tietojen poistamista koskevia pyyntöjä on toistaiseksi tullut jo noin 1 800 kappaletta.

Määrä todennäköisesti kasvaa vielä, sillä vastustamispyyntö on tehtävä viimeistään lokakuun ensimmäisenä päivänä.

Tietojen salaamista varten on esitettävä perusteltava syy. Verohallinnon ylitarkastajaa haastatelleen Maikkarin mukaan ”syyt liittyvät yleisimmin turvallisuuteen tai sosiaalisiin suhteisiin eli henkilö pelkää joutuvansa esimerkiksi rikoksen tai kateuden kohteeksi”.

Turvallisuusnäkökulman voisi vielä ymmärtää, mutta kateuden pelko kuulostaa jo vähän liian paksulta.

 

Jos verottaja jatkaa tiedostusvälineille toimitettavien listojen siivoamista, voi kysyä, mikä arvo marraskuun alussa julkaistavilla tiedoilla jatkossa on?

Kansalliseksi kateuspäiväksikin kutsuttua verotietopäivää on syytetty siitä, että se palvelee lähinnä vain tirkistelynhaluisten tarpeita. Näin yksioikoinen merkitys verotietojen julkaisulla ei kuitenkaan ole.

Kattavat verotiedot nimittäin ovat erinomainen ikkuna avoimeen yhteiskuntaan.

Niiden avulla voidaan hahmottaa, miten varallisuus Suomessa jakaantuu ja miten tehdyt veroratkaisut vaikuttavat. Ne osoittavat myös millä tasolla valtio-omisteisten tai yksityisten suuryritysten johtajien palkat tai palkkiot ovat.

Tiedot paljastavat myös millaisilla summilla suomalaiset osallistuvat hyvinvointiyhteiskunnan rakenteiden ylläpitoon.

Päivän lehti

29.9.2020

Fingerpori

comic