Kolumnit

Syyllistä on turha etsiä

Sote-syyllisten etsiminen on masentavaa ja turhaa. Jos kuitenkin syyllinen pitää löytää, voivat kaikki eduskuntapuolueet olla tasan yhtä huolissaan poliittisen päätöksenteon uskottavuudesta.

Kaikki merkittävät toimijat ovat vuorollaan olleet yrittämässä, mutta valmista ei tunnu sotesta tulevan, ei edes vankkaa bulgarialaista keskilaatua.

Kun kaikkeen haetaan apua naapurista, olisi kannattanut tutustua Tanskan malliin. Reilut kymmenen vuotta sitten vähemmistöhallitus valmisteli ja vei läpi uudistuksen, missä terveydenhoito keihäänkärkenä kuntien lukumäärä väheni 271:stä 98:aan.

Valmista ei sielläkään tullut kerrasta, vaan uudistusta on matkan varrella säädetty näihin vuosiin asti.

Katuviisaat tanskalaiset totesivat jo silloin, etteivät pienten kuntien eväät riitä kansalaisten tasavertaiseen terveydenhoitoon.

Analyysi on aivan sukunäköinen Suomen vastaavaan. Yritetty on suurta kuntauudistusta, nyt samaa vaikutusta kepun maakuntauudistuksen tai demarien sote-kuntien kautta, mutta mikään ei mene maaliin.

Lapsella on monta nimeä, on se kuinka rakas tahansa. Tunareiksi saattaisi entinen presidentti näitä noitua.

On hyvä huomata, että sosiaali- ja terveydenhuollossa kymmenesosa kansalaisista aiheuttaa 80 prosenttia kustannuksista. Olisi hyvä keskustella ja selvittää, mikä osa terveydenhoitoa jonottavista oikeasti kaipaisi enemmän sosiaalista tukea.

Aiheet ovat arkoja, eikä niistä ole oikein mukava poliitikkojen keskustella, ainakaan vaalien alla.

Liian vähälle huomiolle on jäänyt myös se, etteivät työterveyspalveluiden piirissä olevat käytä muita julkisia kuin erikoissairaanhoidon palveluita.

Ristiriitoja herättävät myös tuoreet tutkimukset, joiden mukaan Suomen julkinen terveydenhuoltojärjestelmä on sekä laadussa että tehokkuudessa maailman huippuluokkaa.

Väestö ikääntyy ja elää pidempään, mikä vaikuttaa heikkenevän huoltosuhteen takia moneen muuhunkin.

Olemmeko korjaamassa jotakin sellaista, mikä ei ole rikki?