Kolumnit

Tänä syksynä testataan päättäjien selkäranka – Kipeitä säästöpäätöksiä on uskallettava tehdä, vaikka vaalit lähestyvät ja kaupunkilaisia kiukuttaa

Kuva: Pekka Rautiainen
Kuva: Pekka Rautiainen

Kuntapäättäjät joutuvat tänä syksynä sellaiseen prässiin, että ei käy kateeksi.

Istumalihasten lisäksi testissä ovat paitsi kyky hallita isoja asiakokonaisuuksia, myös kyky sietää painetta ja erityisesti kiukkuisia kaupunkilaisia.

Kunnissa joudutaan tekemään raskaita koulupäätöksiä, kun huonokuntoiset rakennukset ovat tiensä päässä ja lasten määrä vähenee. Lisäksi koronavirus on kurjistanut jo ennestään heikkoa kuntataloutta ja säästöpaineet ovat kovat.

Toivottavaa on, että päätöksiä myös uskalletaan tehdä. Toistaiseksi ilmassa on ollut hieman huolestuttavia merkkejä.

Palveluverkon uudistaminen käy tuskin missään kivuttomasti, mutta Riihimäellä koko valmistelu on saanut suoranaisia farssin piirteitä. Pienten koulujen lakkauttamisesta on tullut sellainen kiistakapula, että kaikki muu – niin kuin nyt vaikka kokonaisuus – uhkaa jäädä varjoon.

Kaupunginjohtaja Sami Sulkon eropäätös ei kuulemma liittynyt kouluverkkovääntöön, mutta enpä olisi ihmetellyt, jos näin olisi ollut. Niin paljon on rapa roiskunut.

Lähikoulut ovat toki herättäneet tunteita myös Hämeenlinnassa.

Keväällä lakkautusuhan alle joutuneet Myllymäen koulu, Sairion päiväkoti ja Lammin lukio pyyhittiin yllättäen pois lakkautuslistoilta. Sattumoisin kaikki kolme yksikköä ovat myös sellaisia, joiden vuoksi kaupunkilaiset nousivat äänekkäästi taistelemaan.

Lapsen Edusta on tullut kouluverkkokeskusteluiden lyömäase, todellinen kaupunkilaisten Raamattu, jolla mennään ja hutkitaan niitä, jotka vähänkin yrittävät euroihin vedota.

Ja mitä se Lapsen Etu lopulta onkaan? Onko se todella vain kilometrin parin koulumatka ja turvalliset lähikoulun seinät? Ei kai sentään. Kai lapsen etu on myös sitä, että kotikaupunki pystyy tarjoamaan palveluita myös tulevaisuudessa?

On hyvä, että ratkaisuja harkitaan perinpohjaisesti. On myös hyvä, että kaupunkilaisten mielipiteillä on väliä. Mutta toivottavasti some-kampanjat ja huutokuorot eivät kuitenkaan nouse ratkaisevaan asemaan asioista päätettäessä, vaan ratkaisut tehdään asiapohjalta.

Se ei nimittäin olisi demokratiaa ollenkaan, vaan silkkaa pelkuruutta.

Päivän lehti

28.9.2020

Fingerpori

comic