Kolumnit

Tasan ei käy oppilaiden onni

Hämeenlinnan ja naapurikuntien tuntimääristä tehty vertailu pääsi keskiviikkoaamuna aiheuttamaan kevyen ohhoh-reaktion.

Tiedossa oli, että Hämeenlinnassa taaplataan peruskoulu läpi minimitunnein ja että Hattulassa ja Janakkalassa lisätunteihin on satsattu, mutta että näin paljon! Esimerkiksi Hattulassa lapsi saa peruskoulun aikana opetusta kymmenen viikkoa yli vähimmäistuntimäärän.

Myönnettävä on sekin, että hyvältä tuntuu, kun oma ensiluokkalainen aloitti koulutaipaleensa Janakkalassa eikä Hämeenlinnassa.

Vertailu tarjoaa eittämättä herkullista materiaalia kaikille kuntavaalikampanjansa teemoja teroitteleville ehdokkaille, saati kuntaliitosta vähänkään vastustaville. Peruskoulun tuntimäärän kasvattamisen ovat ilmoittaneet tavoitteekseen Hämeenlinnassa ainakin demarit ja kristillisdemokraatit. (HäSa 26.8)

Toisaalta, lupaaminen on ihan eri juttu kuin lunastaminen. Hämeenlinnassa on laskeskeltu, että tuntimäärien laskeminen valtakunnalliseen minimiin tuo kaupungille 700 000 euron vuosittaiset säästöt. Yhden vuosiviikkotunnin tuoma säästö on kaupungille 100 000 euroa vuodessa. Nykyisessä taloustilanteessa lisätunnit vaikuttavat lähinnä haaveilta.

Tieto siitä, mitä lisätunnit naapureille maksavat jäi jutusta puuttumaan, sillä Hattulalla ja Janakkalalla ei ollut antaa lukuja.

Säästöt heijastuvat kouluissa toki muuallekin kuin lukujärjestyksiin. Kun rahat ovat tiukilla, pysyvät luokkakoot suurina ja tavallista yksilöllisempään opetukseen tähtäävät pienryhmätunnit minimissään.

Ideaalitapauksessa lapset kävisivät pienehkö koulua pienissä luokissa. Modernit välineet, terveelliset ja nykyaikaiset tilat ja tukiopetusta niin paljon kuin on tarve… Harmi, että haaveet ja todellisuus kohtaavat niin harvoin.

Talous on näkökulmista yksi, tasa-arvo toinen.

OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen on ollut huolissaan koulujen ja kuntien eriarvoistumisesta.

Tuntuu hurjalta, että erot ovat kasvaneet jo lähinaapureiden kesken näin suuriksi. Mielenkiintoista olisi tietää, miten tilanne heijastuu oppimistuloksiin. Jos esimerkiksi matematiikan ja äidinkielen opiskelu luo pohjan kaikelle muulle oppimiselle, millaisen edun janakkalalaiset lapset saavat kaupunkilaisiin verrattuna?

Oppilaan näkökulmasta minimitunteja tarjoava Hämeenlinna tuntuu takuulla houkuttelevimmalta vaihtoehdolta, mutta miten on opettajien laita? Minimitunnit kun tarkoittavat käytännössä minimipalkkaa.

Pätevän työvoiman näkökulmasta Hämeenlinna on perinteisesti ollut hyvissä asemissa. OKL:sta valmistuttuaan moni tuore opettaja on jäänyt kaupunkiin ja kouluilla onkin ollut lähinnä runsaudenpula pätevistä hakijoista.

Jatkossa Tampereen yliopisto kouluttaa luokanopettajat Tampereella. Kun työpaikkailmoituksia katselee ja kuntia vertailee Tampereella, ei Hämeenlinna jatkossa varmasti enää erotu edukseen.

Eiköhän nuorta, vastavalmistunutta ja mahdollisesti jo perheenkin perustanutta opettajaa houkuttele mieluummin kunta, jossa palkka on jotain muuta kuin minimi.