Kolumnit

Tekstiviesti on täsmäase, jolla voi tuhota ihmisen

Kuva: Pekka Rautiainen
Kuva: Pekka Rautiainen

Miltä sinusta tuntuisi, kun työpaikalta tulisi tekstiviesti, jossa ilmoitettaisiin, että palveluksiasi ei enää tarvita?

Perjantain Hämeen Sanomissa (10.7.) aiheesta avautui Vanajaveden opiston palkkalistoilla ollut kapellimestari Pekka Numminen. Hänen palveluksiaan tuntiopettajana ei enää tarvita.

Opiston rehtori Outi Itäluoma perusteli potkuja koronaviruksella ja Nummisen 71 vuoden iällä.

Oli potkuissa kyse sitten Nummisen korona-riskiryhmään kuulumisesta tai ikärasismista, niin irtisanominen tekstiviestillä edustaa erittäin huonoa tapaa ja ala-arvoista viestintää.

”Emme elä enää 1800-lukua, jolloin pakon sanelemana telegrammeja lähetettiin sähköttämällä lennätinlinjoja pitkin: Olet erotettu. Stop.”

Vielä vuosituhannen alussa pohdittiin, tuhoavatko 160 merkkiin turboahdetut tekstiviestit suomenkielen. Eivät tuhonneet, ne loivat kokonaan uuden tavan viestiä.

Käytin tekstiviesteissä 😉 -merkin rautalankaversiota siihen asti, kunnes minulta kysyttiin, miksi jäbä flirttailee koko ajan? Vastaukseni oli puhdas ”että mitä että?”.

Minua valistettiin, että pilkesilmäkulmaisen hymiön sijaan merkki tarkoittaa silmäniskua. Vaikka nykyään tämä jo huvittaa, niin tyhmemmäksi en olisi tuolloin voinut itseäni tuntea.

Nykynuorethan (jestas, olen pudonnut kehityksen kelkasta) pitävät tekstareita kivikautisena keksintönä, he kommunikoivat sähköisesti myös kuvin ja äänin tiktokeissa sun muissa mobiilisovelluksissa.

”Nykyään jokainen saa itse tehdä valinnan, miten haluaa saada viestinsä perille – ja ottaa tai olla ottamatta vastuuta siitä.”

Pahimmillaan tekstiviestillä voi tuhota ihmisarvon (tai koko ihmisen) tai ainakin lamauttaa itsetunnon.

Varsinkin alkuajan (1981–1996-syntyneillä) milleniaaleilla on kokemusta tekstiviestin voimasta: se on esimerkiksi oiva tapa pätkäistä ihmissuhde näkemättä toista.

Emme elä enää 1800-lukua, jolloin pakon sanelemana telegrammeja lähetettiin sähköttämällä lennätinlinjoja pitkin: Olet erotettu. Stop.

Nykyään jokainen saa itse tehdä valinnan, miten haluaa saada viestinsä perille – ja ottaa tai olla ottamatta vastuuta siitä.

”Makkonen ei olisi voinut olla enempää väärässä.”

Tekstiviestin isä, diplomi-insinööri Matti Makkonen (1952–2015) huomasi aikoinaan, että tulevaisuudessa televiestintää voisi hyödyntää aiempaa enemmän.

”Mitä enemmän käytetään viimeisintä tekniikkaa hyväksi, sitä enemmän jää aikaa hoitaa asioita ihmisten kanssa kasvotusten”, povasi Makkonen Arto Nybergin haastattelussa vuonna 2008.

Makkonen ei olisi voinut olla enempää väärässä.

Päivän lehti

9.8.2020