Kolumnit

Unohda Nobelit, täältä tulevat Walleniukset

Kuva: Jukka-Pekka Moilanen
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

Tällä viikolla maailma jännittää Nobel-palkinnon saajia. Ruotsalaisen Alfred Nobelin mukaan nimetyt palkinnot ovat tunnustus akateemisista, kulttuurisista tai tieteellisistä saavutuksista.

Samaan aikaan myönnetään myös Ig-Nobelit, eli huumori-Nobelit, jotka ovat parodia alkuperäisestä palkinnosta. Ensimmäiset palkinnot jaettiin tutkimuksille, joita ei voi tai pidä toistaa.

Ig-Nobeleiden kohteet ovat niin absurdeja teoksia ja tutkimuksia, että niiden tarkoitus on lähinnä saada ihmiset nauramaan. Siksi perustan tässä kolumnissa uuden kansainvälisten palkintojen sarjan. Jos alkuperäiset Nobel-palkinnot menevät ihmisille, jotka ovat muuttaneet suurilla teoilla maailmaa paremmaksi, nämä anti-Nobelit menevät heille, joiden suuret teot ovat aivan päinvastaisia.

Lainaan vaatimattomuuttani nimeni tälle uudelle palkinnolle, joten vuoden 2019 Wallenius-palkinnot tulevat tässä.

 

Vuoden 2019 Walleniuksen rauhanpalkinnon saajaksi on useita hyviä ehdokkaita, mutta arvovaltainen yhden miehen raatimme on tällä kertaa päätynyt Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoganiin. Viimeaikaisiin meriitteihin kuuluu hyökkäys Syyrian kurdialueelle, mutta tuoreessa muistissa ovat myös vuoden 2016 vallankaappausyritystä seuranneet joukkopuhdistukset ja Erdoganin pääministerikauden aikana väkivaltaisesti hajotetut Istanbulin mielenosoitukset.

Myös talous-Wallenius myönnetään yhdelle maailman suurista johtajista, Venezuelan presidentti Nicolás Madurolle, jonka ansiot ovat kiistattomat. Valtakauden alussa oli rikas eteläamerikkalainen öljymahti, nyt hyperinflaatio, lama, työttömyys, nälänhätä ja rikollisuus. Raati onnittelee ensiluokkaisesta suorituksesta.

 

Kirjallisuuden Wallenius myönnetään amerikkalaiselle Q. R. Rowanille, jonka esikoisromaani julkaistiin vuonna 2011. Pian paljastui, että koko teksti oli rakennettu kopioimalla lauseita ja kappaleita muilta, ja kirja vedettiin myynnistä. Lähes kaikki Rowanin julkaisemat tekstit paljastuivat pian plagiaateiksi ja tämä joutui maksamaan kustannuspalkkiot takaisin, menetti työnsä ja juristinaisystäväkin lähti.

Lääketieteen Walleniuksen saa Theranoksen perustaja Elizabeth Holmes, joka kehitti vallankumouksellisen verikoemenetelmän ja hankki miljardiomaisuuden. Itse tekniikka oli niin vallankumouksellinen, ettei se edes toiminut.

Koska kemian puolella sopivia kandidaatteja palkinnonsaajaksi ei löydy, yhdistetty kemian ja fysiikan Wallenius myönnetään saksalaiselle Jan Hendrik Schönille, joka väitti keksineensä molekyylin kokoisen transistorin. Palkittu ja tutkijalupauksena pidetty Schön oli tosiasiassa keksinyt vain tutkimustuloksensa.