Kolumnit

Kielen päällä -kolumni: Vaakakupit ja äimät – sanonnat säilyttävät mennyttä

Sanonnat, idiomit, eivät tarkoita sitä, mitä niihin sisältyvien sanojen perusteella voisi luulla. Siksi niiden merkitys ei välttämättä avaudu. Erityisesti jos kyseessä on vieras kieli, luovutamme tai yritämme etsiä fraasin tulkinnan sanakirjasta.

Omaa kieltämme sanonnat ovat rikastuttaneet jo kauan. Niiden määrää ovat kartuttaneet etenkin Kalevala ja Aleksis Kiven Seitsemän veljestä.

Vanhimmat idiomit ovat kytköksissä agraarikulttuuriin, aiemmin harjoitettuihin ammatteihin sekä entisiin käytänteisiin ja tapoihin. Niiden läpikotainen tuntemus ei tätä nykyä ole taattua, minkä vuoksi ei aina ole helppoa ymmärtää niihin nojautuvia fraasejakaan.

 

Idiomeissa voi törmätä esineisiin, jotka varsinkin nuorisolle ovat melko outoja. Osan niistä löytää vain museosta! Vaikkapa vanhanaikaisen vaa’an. Punnittavien asioiden sijoittaminen sen päissä oleviin kuppeihin mahdollistaa vertailun: ”Kumpi painaa vaakakupissa enemmän, ympäristöystävällisyys vai hinta?”

Tai mikä esimerkiksi on äimä? Se on isokokoinen neula. Poikkeuksellisen hämmästyneen ihmisen suu on ammollaan ja muistuttaa neulansilmää – hän on äimänä. Idiomiin äimän käkenä on pakkautunut toinen sanonta, olla käkenä (’päissään’). Käen on arveltu lähinnä vahvistavan ällistyksen astetta.

En voinut vastustaa kiusausta kurkistaa, millaisia menneen maailman ilmiöitä piilee englanninkielisissä sanonnoissa. Kulttuurisidonnaisuus on tyypillistä useille idiomeille, joten löydöksilleni annetut selitykset olivat todella tarpeellisia.

 

Käsite a red herring (’punainen silli’) tarkoittaa harhautusta. Jännittävässä tarinassa uskotellaan jonkin seikan olevan olennaisen tärkeä, mutta se onkin kokonaisuuden kannalta täysin joutava.

Idiomi on alkuaan yhdistynyt konkreettisiin tapahtumiin. Kun metsästyskoiraa opetettiin seuraamaan jälkiä, sitä koetettiin eksyttää vetämällä maastossa voimakashajuisia, punaiseksi savustettuja sillejä.

Kun vahingossa paljastetaan salaisuus, päästetään kissa ulos säkistä (let the cat out of the bag). Vielä1700-luvulla ovelat katukauppiaat myivät umpinaisissa säkeissä kallisarvoisten sikojen asemesta kissoja. Petos tuli ilmi pussia avattaessa.

 

Ennen kuin nukutus otettiin käyttöön, potilaat purivat luotia (bite the bullet) kestääkseen kivut. Nykyisin fraasi kuvaa epämiellyttävän tilanteen hyväksymistä.

Uppoutuminen sanontojen kiintoisiin taustoihin herätti kysymyksiä. Kuinka pian tavaroihin linkittyvät fraasit ikääntyvät niin, ettei niistä enää saa tolkkua?

Etäännyttääkö metallirahan vähittäinen katoaminen meidät idiomista kolikon toinen puoli? Entäpä jos kehotamme jotakuta vaihtamaan levyä? Mitä mahtaa tapahtua?

 

Kirjoittaja on kielenkäytön tutkija.