Kolumnit

Velat kasvavat tähtitieteellisiksi, mutta maksajista ei haluta puhua

Kuva: Pekka Rautiainen
Kuva: Pekka Rautiainen

V, U ja L. Ne ovat talousennusteiden graafisia kuvaajia. 5 ja 13 taas ovat ennusteita bruttokansantuotteen miinusmerkistä prosentteina.

Taloudesta puhutaan sivuuttamalla ihmiset lukujen takana.

Optimististenkin ennusteiden mukaan bruttokansantuote putoaa vuoden alkupuoliskolla 10 prosenttia. Tätä suurempi tuho saatiin aikaan kansalaissodassa vuonna 1918.

Kuntien ja valtion kulutus kuitenkin kasvaa. Julkisen sektorin työntekijöiden palkkasumma kasvaa. Aloitettuja investointeja jatketaan. Nämä siis kasvattavat, ainakin nimellisesti, bruttokansantuotetta miljardeilla.

Pudotus kohdistuu lähes yksinomaan vienti- ja palveluyrityksiin sekä näiden työntekijöihin. Heiltä ei niistetä miljoonia vaan miljardeja ja taas miljardeja. Sadattuhannet kotitaloudet ovat vaikeuksissa.

Terveydenhuolto on pidettävä toiminnassa. Vaikeuksiin joutuneita yrityksiä, yrittäjiä ja työntekijöitä on tuettava – vaikka velaksi.

Taloudenhoidossa monien jalat olivat irti maasta jo ennen koronakriisiä. Nyt on pelättävissä, että monet lentävät kohta avaruudessa. Velkasummat entisten velkojen päälle ovat tähtitieteellisiä.

Velan ottaminen on yleensä sitä, että pyydetään rahaa lainaksi taholta, jolla on rahaa. Euromaiden valtionlainoihin ei ole pitkään aikaan ollut markkinarahaa. Suomen velasta neljännes on nopeasti muuttunut keskuspankkirahoitukseksi. Mekin olemme letkuruokinnassa.

Euroopan keskuspankki lupasi ostaa lisää velkakirjoja 750 miljardilla euroa. Yksin Saksan, Ranskan ja Italian valtiot tarvitsevat tänä vuonna yli tuhat miljardia euroa lainarahaa.

Velkamiljardeja on vaikea sovittaa arkielämään. Tuhat miljardia on peräkkäin asetettuina kympin seteleinä 12,5 miljoonaa kilometriä pitkä jono. Se yltäisi 32,5 kertaa maasta kuuhun.

Velkaa otetaan lähinnä julkisiin menoihin. Leikataanko julkiset menot ennalleen, kun koronakriisi on sivuutettu? Jääkö ryyppy päälle? Onko esimerkiksi Suomessa ja Italiassa hallitus, joka vapaaehtoisesti lyhentäisi vanhoja velkoja?

Järkevinä pidetyt ihmiset puhuvat nyt, ettei velkoja keskuspankille tarvitsekaan maksaa. Veloille on aina maksaja, mutta maksamisesta ei haluta edes puhua.