Kolumnit

Verotuksen ei pitäisi olla kiihotusta uhkapeliin

Kuva: Pekka Rautiainen
Kuva: Pekka Rautiainen

Finnwatch vetää kampanjaa ”Mihin käyttäisit 430 miljoonaa euroa?”. Sen keskeinen sisältö on väite, että Suomi menettää joka vuosi 430 miljoonaa euroa ”verovälttelyssä”.

Veikkaus kiihdyttää kansan mielikuvitusta ajatuksilla, miten lottomiljoonia voisi kuluttaa. Finnwatch on pistänyt vain summan Veikkausta paremmaksi.

Verotuksessa on paljon korjattavaa, mutta kampanjan tapa käsitellä verotusta on yksipuolinen. Verot eivät ole vain tuloa julkiselle hallinnolle. Ne otetaan aina joltakin ja ne vaikuttavat moniin asioihin.

Liiketoiminnassa tehdään verotuksellisia järjestelyjä yleensä siksi, että samasta tulosta ei maksettaisi useaan kertaan veroa. Moninkertaisen verotuksen uhriksi joutuvat jo nyt yritykset, yrittäjät ja jopa tavalliset palkansaajat.

On vaarallista nostaa verotus jumalallisen hyveen asemaan. Ihmisten verotus on monin tavoin epäoikeudenmukaista. Verottaja tekee vuosittain lukuisia oikeusmurhia, joista kukaan ei vastaa.

On outoa demonisoida sana verovälttely, koska melkein kaikki ihmiset pyrkivät välttämään veroja. Siihen ihmisillä on myös oikeus esimerkiksi tekemällä verovähennyksiä.

Kampanjassa vaaditaan veronkiertopykälän muuttamista niin, että julkinen veroetu nostettaisiin aina ohi liiketoiminnan edun. Huh!

Mielivaltainen olisi myös yleinen arvonnousuvero. Maksaisiko valtio yksityishenkilöille veronpalautusta arvonalennuksista?

Kehitysyhteistyöjärjestöjä on mukana kampanjassa. Ehkä siksi osaksi kampanjaa on otettu vanha väite, että kehitysmaat kärsivät eniten verovälttelystä.

Väite on ristiriidassa sen kanssa, että Suomi kasvattaisi verotuloja yhtenäistämällä kansainvälisesti verotusta. Suomi hyötyy nykyisin siitä, että suomalaiset teollisuusyritykset yleensä ostavat ulkomaalaisen satelliittitehtaansa tuotannon tuotantokustannuksilla.

Kampanjan hyvä puoli on, että kaikkein populistisimpia lukuja ei siinä käytetä. Ei väitetä, että jossakin on koko nykyisen kansantalouden kokoinen verovapaa talous.

Realismia olisi kuitenkin kampanja, jossa kysyttäisiin, miten leikkaisit miljardeja euroja alijäämäisen julkisen talouden tasapainoon.

Menot