Kolumnit

Kolumni: Yhteispelillä se sujuu ja vain sillä

Suomen ja sen seutukuntien menestys kiteytyy kolmen toimijan saumattomaan yhteistyöhön. Tähän kolmikkoon kuuluvat yritykset, koulutus ja julkinen sektori. Voi puhua joko Bermudan kolmiosta tai pyhästä kolmiyhteydestä, puhujasta riippuen.

Kolmion kärkien roolit ovat selviä, mutta vastuiden rajapinnoissa haetaan jatkuvasti toimivampia malleja.

Yrityksillä ja yrittäjillä on aina riski liiketoiminnan menestyksestä. Ne voivat saada tukea rahoitukseen ja tuotekehitykseen, mutta vasta markkinoiden armoton vastaanotto kertoo missä mennään.

Monen yrityksen menestys noususuhdanteessa on hyytynyt puutteeseen osaavasta työvoimasta. Kysymys kuuluukin, miten tällainen omituinen tilanne olisi voitu välttää varsinkin, kun maassa silti on edelleen liikaa työttömiä? Silti tulemme tarvitsemaan lisää myös työperäistä maahanmuuttoa.

Osaamisen tarpeita pitäisi pystyä näkemään vuosien päähän. Koodareita varmasti tarvitaan, mutta aivan niin helppoa tähän ennustukseen vastaaminen ei ole.

Yritysten ja koulutuksen välille pitää syntyä systemaattista vuoropuhelua. Tässä kunnat ja kaupungit toimivat luontevasti kätilöinä. Julkisen puolen lisäksi myös työmarkkinaosapuolten kannattaisi vierailla enemmän yrityksissä.

”Ei voi olla niin, että sakea tukiviidakko elättää vain nokkelia apurahabongareita.”

Ammattikoulutusta on pystyttävä uudistamaan reippaasti. 350 eri ammattinimikettä näin pieneen maahan on paljon. Oppisopimusmalliin voi hakea vauhtia vaikka Saksasta, jossa teoria hoidetaan julkisella puolella, mutta varsinainen ammatillinen koulutus hyvin pitkälle yrityksissä. Samalla työelämän pelisäännöt tulevat tutuiksi.

Korkeakouluissa tehtävä tutkimus on kiinteämmin liitettävä yritysten tuotekehityksen tueksi. Ei voi olla niin, että sakea tukiviidakko elättää vain nokkelia apurahabongareita. Hyllyt täyttyvät selvityksistä, raporteista ja tutkimuksista, mutta mitään ei saada jalalle tai edes yritetä tuoda markkinoiden armoille.

Lue myös: Suurin osa Kanta-Hämeen pk-yrityksistä ei tee yhteistyötä Hamkin kanssa – ”Ei tiedetä, miten oppilaitosyhteistyötä voisi hyödyntää”

Suomi on insinöörien luvattu maa ja hyvä niin. Seuraavan hallituksen pitäisi saada tuotekehitysinvestointien määrä kohti neljää prosenttia bruttokansantuotteesta. Julkisesta tuesta saadaan avoimempaa ja läpinäkyvämpää digitaalisuuden myötä.

Kunnissa ja kaupungeissakin yhteistyössä on voimaa. Se edellyttää, että niin poliittiset päättäjät kuin johtavat virkamiehet pelaavat samaan maaliin.