Kolumnit

Ylevästi toiminut EU ei ole enää esimerkki

Kuva: Pekka Rautiainen
Kuva: Pekka Rautiainen

Euroopan unioni (EU) teki sopimuksen Lissabonin strategiasta vuonna 2000. EU:sta piti kehittää vuoteen 2010 mennessä kilpailukykyisin alue.

Sopimuksesta yleensä vaietaan häveliäästi tai sitten kilpailukyvystä on kehitetty arvostelulajeja ilman tosiasioita. Meillä kehutaan Suomea ja EU:ta esimerkkinä muille, mutta sitä ei kysytä muilta.

Maailman kilpailukyisin alue ei ole sellainen, jossa kasvavat velat uhkaavat monelta puolelta ja talous kituuttaa. Kilpailukyisimmältä alueelta ei ole brexitin kaltaista pakoa eikä sen päätöksenteko ole jumissa.

EU perustettiin ja rakennettiin yleville periaatteille, joita onnistuttiin pitkään edistämään. Nyt niiden käytännön toteutus on ontunut jo pitkään. Useat EU-maat eivät ole toipuneet vuoden 2008 kolauksesta, joka iski vientihintoihin ja velkavetoiseen kulutukseen. Näitä maita ovat Kreikan ja Italian lisäksi muun muassa Espanja ja Suomi.

Bloomberg julkaisi artikkelin, jossa epäiltiin, elpyykö Eurooppa lainkaan kriisistä. Siinä viitattiin Columbian yliopiston taloushistorian professorin Adam Toozen kirjaan How a Decade of Financial Crises Changed the World.

Euroopan kehitystä kuvataan hidastetuksi tuhoksi. Kyse ei ole vain velkaantumisesta ja talouskasvun pysähtymisestä. Suomi ei ole ainoa EU-maa, jossa kasvava joukko ihmisiä on syrjäytetty pysyvästi työelämästä ja siten koko yhteiskunnasta.

Ongelmat ovat siirtyneet päätöksentekoon, sillä Euroopan instituutioiden on vaikea tehdä päätöksiä. Joudumme miettimään, pystyykö tämän kevään vaalien jälkeen edes Euroopan parlamentti toimimaan. Useissa maissa toimivan enemmistöhallituksen muodostaminen on käynyt vaikeaksi.

Euroopassa on myös väestökriisi, joka lamaannuttaa monen muun asian lisäksi talouden. EU-maiden naiset ovat parikymmentä vuotta synnyttäneet keskimäärin puolitoista lasta. Yhteiskunnan maksajat loppuvat.

Roskia voi lakaista maton alle niin kotimaassa kuin EU:ssa. Useat ihmiset ovat voineet jatkaa elämäänsä aivan kuin ongelmia ei olisi lainkaan.

Poiketaan kuitenkin vahvasti totuudesta, jos väitetään, että Suomea ja EU:ta pidetään maailmalla esimerkkinä hyvästä kehityksestä.