Kulttuuri

200-vuotias sotilasmusiikki on mitä tahansa uudesta taidemusiikista räppiin

Suosio on pysynyt tasaisena, vaikka yleisörakenne muuttuu.
Kaartin soittokunta kuvattuna presidentinlinnan juhlasalissa vuonna 2017. Olemme soittaneet unohtumattomia konsertteja vaikka kuinka paljon, mutta kun Suomi täytti sata vuotta, silloin linnan juhlavastaanotolla oli ihan oma tunnelmansa, sanoo päällikkökapellimestari Pasi-Heikki Mikkola. Kuva: Karo Holmberg
Kaartin soittokunta kuvattuna presidentinlinnan juhlasalissa vuonna 2017. Olemme soittaneet unohtumattomia konsertteja vaikka kuinka paljon, mutta kun Suomi täytti sata vuotta, silloin linnan juhlavastaanotolla oli ihan oma tunnelmansa, sanoo päällikkökapellimestari Pasi-Heikki Mikkola. Kuva: Karo Holmberg

 

– Joo, tämä toiminta on aloitettu siellä Parolan kentällä.

Hämeenlinnassa syntynyt päällikkökapellimestari Pasi-Heikki Mikkola puhuu suomalaisesta sotilasmusiikista ja ajasta kaksi vuosisataa sitten. Vuonna 1819 Parolassa koottiin pienemmistä puhallinkokoonpanoista ensimmäinen sotilassoittokunta.

Tänä vuonna Mikkolan johtama puolustusvoimien ykkösbändi, Kaartin soittokunta, täyttää siis 200 vuotta. Pyöreitä vuosia juhlivat myös 100-vuotias Laivaston soittokunta ja 50-vuotias Lapin sotilassoittokunta.

Väsyttääkö?

Kysymys hieman yllättää Mikkolan. Aivan kuten yllättivät Suomen satavuotissynttäreiden Kaartin soittokunnalle aiheuttamat kiireet, joita seurasi viime vuoden puolustusvoimien satavuotisesiintymiset.

– Ei väsytä vielä! Musiikillisesti tämä on meille näistä vuosista tärkein.

Kaartin soittokunnalla on vuodessa kolmisensataa keikkaa, joista 60–70 prosenttia soitetaan valtiollisissa tai puolustusvoimien omissa tilaisuuksissa.

Perinteisen määritelmän mukaan sotilasmusiikilla on pyritty pelottamaan vastustajaa ja toisaalta nostattamaan henkeä omien joukkojen keskuudessa. Mikkola ei määritelmistä piittaa, vaan alleviivaa soittokuntien slogania, jonka mukaan “sotilasmusiikki kuuluu kaikille”.

– Meiltä pitää löytyä musiikkia ihan laidasta laitaan, häistä hautajaisiin -periaatteella. Olemme pehmeä linkki siviiliväestön suuntaan.

Mikkola itse meni Helsingin soittajakouluun vuonna 1982 ja kohta 40 vuotta jatkunut sotilasura eri puolella Suomea on antanut hänelle hyvän näköalapaikan sotilasmusiikin suosioon.

– Se on ollut tasaisesti suosittua, mutta yleisön ikärakenne on luonnollisesti muuttunut.

Sotaveteraanien sukupolvi on poistumassa, mutta tilalle on tullut uutta yleisöä.

– Kun me olemme monipuolistuneet, hyvin erilaiset kuulijakunnat ovat löytäneet meidät. Ihmiset tulevat kuuntelemaan uutta klassista musiikki Töölö-konsertteihin ja toisaalta vedämme kesäkiertueilla räppiä.

Kuten muutakin yhteiskuntaa, rakenteelliset muutokset ovat ravistelleet myös puolustusvoimien soittokuntia. Oma soittajakoulu lopetettiin jo 1990-luvulla, ja vuoden 2014 säästökuuri niisti ammattisoittokuntien määrän kahdestatoista viiteen.

– Kaartin soittokunta toimii käytännössä pääkaupunkiseudulla, mutta esimerkiksi Lapin sotilassoittokunnan esiintymisalue laajeni lähes puoleksi Suomea, joten heille kertyy matkapäiviä runsaasti enemmän kuin ennen, kertoo Mikkola.

Hetkellisesti säästöpakko myös helpotti soittokuntien toimintaa, kun ammattitaitoisia muusikkoja riitti kaikkiin hengissä säilyneisiin orkestereihin. Tällä hetkellä soittokunnat tuntevat jo nahoissaan, kuinka säästöjen kolhima musiikkikoulutusjärjestelmä ei tuota tarpeeksi puhallin- lyömäsoittajia.

– Kyllä meillä on ongelma saada riviin ammattimuusikoita. Hakijoita löytyy, mutta määrä ei ole iso, sanoo Mikkola.

 

Pasi-Heikki Mikkolan omin instrumentti on huilu, jota hän omien sanojensa mukaan ehtii näinä päivinä soittaa vähän. Esiintymisten lisäksi aika uppoaa säveltämiseen ja sovittamiseen.

Hän pitää uravalintaansa onnistuneena, sillä kapellimestarina hän saa tehdä hyvin pitkälle sitä, mitä itse haluaa.

Tärkeä osa Mikkolan työtä on kanssakäyminen säveltäjien ja solistien kanssa. Kaartin soittokunta sekä tilaa säveltäjiltä uutta musiikkia että valikoi tarjotusta musiikista materiaalia ohjelmistoonsa.

– Varsinkin puhallinmusiikissa meidän täytyy olla tiennäyttäjä Suomessa, sanoo Mikkola. HÄSA

Puolustusvoimien varusmiessoittokunnan jousiorkesteri Hämeenlinnan kirkossa maanantaina 25.3. kello 18. Vapaa pääsy.

Kuusi orkesteria

Ilmavoimien soittokunta (Jyväskylä)

Laivaston soittokunta (Turku)

Kaartin soittokunta (Helsinki)

Lapin soittokunta (Rovaniemi)

Rakuunasoittokunta (Lappeenranta)

Puolustusvoimien varusmiessoittokunta (Hattula)

Yhteensä n. 260 soittajaa.

Poimintoja juhlavuoden tapahtumista

Kaartin soittokunnan Kevätkonsertti: 12.4. Finlandia-talo. Elokuvamusiikkia, solistina Kyösti Mäkimattila. Konsertti televisioidaan.

Kaartin soittokunta: Töölö III 15.5. ja Töölö IV 9.10. Temppelinaukion kirkko. Uutta taidemusiikkia.

Kaartin soittokunta 200-festivaali: 13.–16.6. Esiintymisiä mm. Senaatintorilla, Esplanadin lavalla ja Suomenlinnassa Helsingissä.

Kaartin soittokunta 200 -juhlakonsertti: 18.11. Sibelius-talo Lahti ja 19.11. Musiikkitalo Helsinki.

Marraskuussa perinnepäiväkonserttien yhteydessä julkaistaan Jussi-Pekka Aukian ja Raine Ampujan kirjoittama kirja sotilasmusiikin historiasta.