Kulttuuri Jokioinen

90 vuotta täyttävä Kyläseppä Eero Mäkelä nousi rekan ratista ja hitsauskipinöiden keskeltä kulttuurin monitoimimieheksi – Näytelmät saavat alkunsa vain parista sanasta

Kulttuurin monitoimimies Kyläseppä Eero Mäkelä täyttää 90 vuotta joulukuussa. Vuosien aikana hänen kynästään on saanut alkunsa niin näytelmiä, lauluja kuin kirjojakin.
Kyläseppä Eero Mäkelä muistuttaa, että elämässä pitää jättää tilaa myös rakastamiselle ja huolenpitämiselle. Mäkelän motto on: "Kuka löhöö, se lahoo". Kuva: Lassi Puhtimäki
Kyläseppä Eero Mäkelä muistuttaa, että elämässä pitää jättää tilaa myös rakastamiselle ja huolenpitämiselle. Mäkelän motto on: "Kuka löhöö, se lahoo". Kuva: Lassi Puhtimäki

Kyläseppä Eero Mäkelä istuu tutulla paikallaan, ”valtaistuimellaan” kotonaan Luodesuolla. Pimu-koira röhnöttää vieressä sohvalla. Aina välillä se kiipeää katsomaan, onko pihamaalle ilmaantunut kutsumattomia vieraita.

Kesäkauden jälkeen Kyläsepän miljöö on hiljentynyt. On aika pohtia, mitä ensi kesä tuo tullessaan. Se kuuluu kesäteatterin arkeen. Siihen pian 90-vuotias kulttuurin monitoimimies on tottunut.

Jokioisilta lähtöisin oleva Mäkelä syntyi maanviljelijän perheeseen, jonka tila sijaitsi muutaman kivenheiton päässä hänen nykyisestä kodistaan.

Sota-aikana Mäkelä näki monet näytelmissään myöhemmin esiintyneet teemat, kuten evakkojen arjen ja sodan aiheuttamat menetykset.

”Helsinki ei ollut minua varten”

Uusia näkökulmia tarjosi myös työ rekan ratin takana.

– Siihen aikaan rekkakuskit tekivät melkein kellon ympäri töitä. Lähdin kotoa aamuviideltä ja palasin illalla yhdentoista aikaan. Vaimo alkoi hermostua, kun miestä ei näy milloinkaan kotona. Oli keksittävä muuta työtä.

Uuden ammatin opiskelu alkoi Helsingissä hitsauskurssilla. Mäkelä ei kelpuuttanut pääkaupunkia kuitenkaan pysyväksi kodikseen.

– Seitsemän kuukauden jälkeen palasin takaisin Jokioisille. Helsinki ei ollut minua varten tai minä Helsinkiä varten.

Haaveet todeksi

Muutaman vuoden työuran jälkeen Jokioisten siirappitehtaalla Mäkelän mielessä alkoi pyöriä haave omasta konekorjaamosta.

Toiminnan mies tarttui unelmaansa ja nopeasti hän löysi itsensä parhaimmillaan yli 20 henkilöä työllistäneen yrityksen ruorista.

55-vuotiaana Mäkelä päätti jättää yrityselämän ja keskittyä kirjoittamiseen, säveltämiseen ja kansanparannukseen.

Oli aika ryhtyä Kyläsepäksi. Parannusoppiin hän päätyi oman vaivansa saattelemana.

– Menin parantajalle lähes kaksinkerroin kipeän selkäni vuoksi. Vaati pari naksautusta ja kipu oli tiessään. Olin niin iloinen, että lähdin siltä seisomalta Ämyrille tansseihin.

Kuppauksen taidon hän puolestaan hankki vaimonsa kälyn opissa.

Kansakoulun piha alkoi täyttyä

Vuonna 1972 Mäkelät muuttivat Luodesuon kansakouluun, jonka toiminta oli lakkautettu pari vuotta aiemmin.

Muuttovuonna rakennuksia seisoi kyläkoulun tontilla vain pari kappaletta, nykyään niitä on yhteensä 17. Tunnetuin niistä on pyörivä ja nouseva katsomo, jonka Kyläseppä on itse rakentanut. Yhtenä syynä rakennuspuuhiin oli se, ettei tavallisen katsomon takarivistä nähnyt kunnolla. Ensimmäiset kesäteatteriesitykset näyteltiin Kyläsepän pihamaalla ja katsomona toimivat tavalliset penkit.

– Kesäteatteri sai alkunsa Soittolauantaista yli 20 vuotta sitten. Sain innoituksen Kaustisten kansanmusiikkijuhlista, joissa taitavat pelimannit esiintyivät. Halusin tuoda Jokioisille jotain samanhenkistä.

Tavallisia maaseudun ihmisiä

Kyläsepän kynästä on saanut alkunsa 20 laulunäytelmää ja lähes 700 laulua lyriikoineen ja sävellyksineen.

Musiikki on seurannut häntä läpi vuosikymmenten lapsuudesta saakka, jolloin hän tarttui alun perin isoveljelle ostettuun viuluun ja opetteli sen soittamisen itsenäisesti. Parhaimmillaan laulut ovat syntyneet kolmessa vartissa, yhdellä istumalla pianon ääressä.

– Laulut ja näytelmät saavat alkunsa välillä vain parista sanasta. Joskus taas naapurin isäntä on saattanut toivoa, että kirjoitan jostakin hänen mieleisestään aiheesta ja minähän olen tarttunut toimeen, monia eri soittimia soittava Kyläseppä kertoo.

Menneenä kesänä Kyläsepän teatterin lavalla ei nähty Kyläsepän itse kirjoittamaa näytelmää, sillä sairastelu hankaloitti luovaa työtä.

Mäkelän näytelmät ovat kuvauksia tavallisista maaseudun ihmisistä. Kun Kyläseppä on päättänyt aiheen ja näytelmän roolihahmot, on aika antaa kynän sauhuta. Hänen kirjoitusprosessinsa alkaa syksyllä ja käsikirjoitus on valmis joulukuussa.

Sepän akan jenkka on suosikkini omista näytelmistäni. Se koskettaa, sillä se kouraisee niin läheltä omaa elämääni.

Ensi kesänä Kyläsepän teatterissa on jälleen uuden näytelmän aika. HÄSA

Eero A. Mäkelä

Näytelmäkirjailija, muusikko, kansanparantaja, kuppari ja yrittäjä.

Syntynyt 9.12.1930 Jokioisilla.

Tunnetaan myös taiteilijanimellään Antero Kyläseppänä.

Kirjoittanut 20 täyspitkää laulunäytelmää ja kolme kirjaa sekä säveltänyt lähes 700 laulua.

Presidentti myönsi hänelle arvonimen ”Director Musices” joulukuussa 2018.

Kyläsepän teatteri on rakennettu Murronkulmalle Mäkelän kodin pihapiiriin.

Perheeseen kuuluu 6 lasta, 17 lastenlasta ja 17 lastenlastenlasta.

Päivän lehti

24.11.2020

Fingerpori

comic