Kulttuuri

Äänikirjan suosion kasvulle ei näy pistettä – "Vielä viisi vuotta sitten ihmiset pitivät äänikirjoja vain näkövammaisten juttuna"

Kustantaja kuuntelee äänikirjaa ilokseen, tuottaja vain työkseen.
Kuva: Soile Toivonen
Kuva: Soile Toivonen

Vesa Vierikko lukemassa Harry Potteria. Petri Salonen ei ole sitä unohtanut.

– Se oli ensimmäinen ja muistaakseni vuonna 1999. Siitä lähtien olen äänikirjoja tehnyt.

Salonen työskentelee äänikirjatuottajana Silencio oy:ssä, jonka toinen omistaja hän myös on. Yrityksen päätuote ovat mainokset, mutta esimerkiksi vuonna 2016 se tuotti myös noin 700 äänikirjaa.

– Nykyään niitä tehdään vuodessa yli tuhannen, kertoo Salonen.

Vuonna 2007 perustettu Silencio on Suomen suurin äänikirjatuottaja. Yrityksellä on Helsingissä yhdeksän äänityskoppia ja neljä studiota.

– Harvoin täällä öisin luetaan, mutta aamuisin, iltaisin ja viikonloppuisin kyllä.

 

Äänikirjalla on mennyt Suomessa parin viime vuoden ajan todella lujaa. Tasaista niiden suosion kasvu ei ole ollut. Salonen kertoo, että yrityksen alkuaikoina äänikirjoja tuotettiin muutamia kymmeniä vuodessa ja väliin mahtuu ajanjaksoja, jolloin niitä tehtiin vain siksi, että se oli hänen mielestään kivaa.

– Usko on ollut välillä koetuksella. Vielä viisi vuotta sitten ihmiset pitivät äänikirjoja pelkästään näkövammaisten juttuna.

Tilanteen muuttumisesta on tietenkin kiittäminen ennen kaikkea teknologian kehitystä. Älypuhelin kulkee mukana paljon vaivattomammin kuin c-kasetti- tai cd-soitin. Kun biisejä ja elokuvia oli jo opittu ostamaan digitaalisina, ei matka Elisa Kirjan, BookBeatin tai Storytellin asiakkaiksi ole tuntunut enää liian pitkältä.

– Digitaalisten tuotteiden kuluttamisesta tuli arkista. Kirjallisuuden kuluttaminen on muuttunut joustavammaksi, sanoo WSOY:n tuottaja Elina Vesala.

Elina Vesala tuli WSOY:lle töihin kolmisen vuotta sitten, jolloin äänikirjojen tuotanto ja myynti alkoivat ottaa tuulta alleen tosissaan. Hänen mielestään tänä päivänä tyypillistä on ns. sekakäyttö.

– Kirja voi olla fyysisenä kotona, missä luet sitä ennen nukkumaan menoa ja sitten otat sen saman kirjan äänikirjana kuunteluun työmatkalle tai kun ajat autoa.

Äänikirjamyyjien mainoskampanjat ja myönteinen kirjoittelu sosiaalisessa mediassa ovat herätelleet kiinnostusta äänikirjoihin sellaisissakin ihmisissä, jotka eivät ole kirjallisuuden suur- tai edes peruskuluttajia.

– Äänikirja on helposti lähestyttävä keino kirjallisuuden pariin, koska sitä voi kuunnella lyhyinä annoksina monissa paikoissa, sanoo Vesala.

– Uskon, että tulevaisuudessa yhä useampi löytää äänikirjat, hän ennustaa.

Silencion Petri Salonen pohtii, voiko kasvu jatkua nykyistä vauhtia.

– Juuri nyt ei näytä siltä, että sen suosio laskisi, mutta tulevaisuus riippuu niin monesta asiasta.

 

Kokkikirjoille äänikirja on huono formaatti, mutta lähes kaikkien muiden kirjallisuuslajien kohdalla äänikirjan julkaisua harkitaan. Suurin osa äänikirjoista on edelleen aikuisten fiktiota, mutta lasten- ja tietokirjat kasvattavat osuuttaan jatkuvasti.

– Varsinkin self help -kirjoja olemme tehneet paljon ja lastenkirjat ovat kauhean suosittuja, kertoo Salonen.

Tehdäänkö jostakin aiemmin ilmestyneestä kirjasta äänikirja, on aina tapauskohtainen pohdinnanpaikka kustantajan myynti- ja tuotanto-osastojen palavereissa. Projektit voivat viedä paljon aikaa, kun pitää selvittää mm. digitaaliset oikeudet sekä mahdollisten jo olemassa olevien äänitallenteiden, kuten kelanauhojen tai cd-levyjen, tekninen laatu.

– Se on kuin salapoliisin työtä. Pyrimme käyttämään vanhoja tallenteita, koska niistä voi kuulua hauskasti ajankuva vaikka luennassa, sanoo Vesala.

 

Suomalaiset pitävät äänikirjoista, joissa lukija käyttää ääntään melko tasaisesti. Salosen mukaan lukija ei saa kuulostaa uutistenlukijalta, vaan hänen on oltava sisällä tekstissä.

– Se on se perusjuttu. Ääripäät eivät ole kauhean hyviä. Suurinta osaa ihmisiä näytteleminen häiritsee.

Tämä saattaa kuitenkin olla muuttumassa. Sama koskee myös markkinointia.

Suomalaisille Tuomas Kyrön Mielensäpahoittaja on näyttelijä Heikki Kinnunen, jolla on oltava Heikki Kinnusen ääni, mutta näin vahva leimautuminen on vielä harvinaista.

– Yhdysvalloissa äänikirjojen jakelijat tekevät todella suuria kampanjoita nimekkäiden näyttelijöiden kanssa. Mutta sen olemme me Suomessakin jo huomanneet, että tietyille lukijoille kehittyy fanikuntia. Aletaan fanittaa tiettyä lukijaa, jonka äänikirjat sitten kuunnellaan, kertoo Vesala.

Millaisia sitten ovat äänikirja-ammattilaiset itse omien tuotteidensa kuluttajina?

– Olen äänittänyt äänikirjoja niin paljon, että vapaa-ajalla en todellakaan pysty niitä kuuntelemaan. Alan heti kiinnittää huomiota ilmaisuun ja virheisiin, vastaa Salonen.

– Töissä kuuntelen äänikirjoja foneettisesti, ikään kuin lauluna, missä ei ole mitään sisältöä.

Vesala tasapainottaa kirjallisuuden kuuntelemista mielellään musiikilla, mutta äänikirjat ovat käytössä sekä työmatkoilla että kotona.

– Efekti on sama kuin fyysisillä kirjoilla. Yöpöydälle kertyy digitaalisten kirjojen pino! HÄSA

Julkaistu ensimmäisen kerran Hämeen Sanomissa 21.3.2019

Päivän lehti

30.11.2020

Fingerpori

comic