Kulttuuri Hämeenlinna

Andrei Sergejeff kirjoitti historiateoksen Egyptistä faaraoiden jälkeen, jotta ihmiset ymmärtäisivät paremmin arabimaiden ja islamin historiaa

Andrei Sergejeff kirjoitti tietokirjan Egyptin historiasta, koska se on hyvä lähtökohta koko arabimaailman tarkastelulle.
Andrei Sergejeffin uuden tietokirjan aiheeksi valikoitui Egyptin historia hellenismistä eteenpäin osaksi myös sen takia, että hän on itse erikoistunut nimenomaan sen ajan historiaan. Faaronistisen historian hän jättää siihen perehtyneemmille. Kuva: Esko Tuovinen
Andrei Sergejeffin uuden tietokirjan aiheeksi valikoitui Egyptin historia hellenismistä eteenpäin osaksi myös sen takia, että hän on itse erikoistunut nimenomaan sen ajan historiaan. Faaronistisen historian hän jättää siihen perehtyneemmille. Kuva: Esko Tuovinen

Egypti on ollut aikojen saatossa paljon muutakin kuin pyramideja ja faaraoita.

Hämeenlinnalaisen tietokirjailijan Andrei Sergejeffin kirjoittama Egyptin historia kertoo, mitä kaikkea muuta. Kirjassa käsitellään Egyptin historian viimeiset 2 000 vuotta hellenismistä nykypäivään.

– Egypti on suomalaisille tuttu turistikohteena, mutta muuten siitä ei tiedetä yhtään mitään. Se on kuitenkin hyvä lähtökohta, josta tarkastella modernien arabimaiden historiaa, koska se on perinteisesti ollut kulttuurillisesti ja poliittisesti vaikutusvaltaisin arabimaa, Sergejeff kertoo.

 

Arabian opiskelua Egyptissä

Egypti on Sergejeffille tuttu jo hänen opiskeluvuosiltaan, jolloin hän suoritti maassa opintojaan. Arabian kielen opiskeluun maa oli luonnollinen valinta.

– Egyptin arabia on laajimmin ymmärretty arabian murre. Jos olisin opetellut käytännön arabiaa esimerkiksi Marokossa, ei minua olisi ymmärretty missään muualla.

Egyptin historia -teos vaati muotoutuakseen viiden vuoden työn. Suurimman osan ajasta hän työsti teosta päivätyönsä ohessa.

Teoksen tietopuoleen hän sai apua lukuisilta asiantuntijoilta.

– Kirjassa on aika pitkä kiitoslista. Suomessa on ohut, mutta korkeatasoinen arabian kielen ja islamin tutkimusperinne ja myös paljon antiikintutkimusta.

 

Lähi-idän ja arabmaiden konehuone

Sergejeff kuvailee Egyptiä Lähi-idän ja arabimaiden kulttuuriseksi ja ideologiseksi konehuoneeksi. Maassa on ollut alueen arvostetuimmat oppilaitokset ja merkittävimmät oppineet keskiajalta lähtien. Myöhemmin sen kautta ovat levinneet arabimaailmaan länsimaista modernit ajatukset kuten nationalismi ja sosialismi.

– Esimerkiksi arabiankielinen termi nationalismille on keksitty Egyptissä

Vielä myöhäisantiikissa Egypti oli koptinkielinen kristitty maa. Arabivalloituksen jälkeen se muuttui vähitellen täysin arabiankieliseksi.

– Mutta Egypti ei koskaan kääntynyt täysin islamiin, vaan siellä on edelleen merkittävä koptikristittyjen vähemmistö.

 

“Minun tehtäväni tietokirjailijana on jäsentää keskustelua ja mahdollistaa sen käyminen, ei sammuttaa tai tuomita sitä.”

Näkökulma myös islamiin

Vuosisatojen saatossa Egypti on kokenut hyvin erilaisia hallintoja. Lähihistoriassa maassa on kokeiltu niin sosialismia, liberaalia markkinavetoisuutta kuin lyhyesti islamismia. Johtava ideologia on kuitenkin ollut nationalismi.

Egypti onkin hyvä esimerkki siitä, miten islam ei ole sellainen yhteiskuntaa määrittävä voima, jollaisena se usein esitetään.

– Kun katsoo Egyptin historiaa, niin eihän se ole islamin vaikutuksesta ohjautunut mihinkään tiettyyn suuntaan. Sen sijaan vallalla on ollut laaja kirjo hyvin erilaisia ideologioita, joista suurimmalla osalla ei ole mitään sidettä islamiin.

Tämän ymmärtäminen on Sergejeffin mielestä tärkeää myös suomalaisessa keskustelussa, jossa islamista usein keskustellaan hatarin tiedoin.

– Jos aiheesta aikoo sanoa jotain, pitäisi tietää edes perustiedot. Suomessa ei ole ollut aiemmin perusteoksia, joista oppia ne.

Tällä Sergejeff ei kuitenkaan tarkoita, etteikö islamista ja etenkin sen ääriliikkeistä voisi ja pitäisi keskustella.

– Minun tehtäväni tietokirjailijana on jäsentää keskustelua ja mahdollistaa sen käyminen, ei sammuttaa tai tuomita sitä.

 

Tulevaisuudesta hankala edes spekuloida

Mutta mitä tietokirjailija on mieltä Egyptin tulevaisuudesta, mihin maa on menossa?

– Egyptin nykytilannetta kuvataan helposti siten, että se on palannut Arabikevään lähtöpisteeseen. Se ei kuitenkaan ole niin yksinkertaista. Asiat muuttuvat aina, eikä historia palaa alkupisteeseen.

Yksi asia, mikä Egyptissä on muuttunut, on ajatus siitä, että hallitsija voi kaatua, vaikka hän olisi hallinnut maata yli 30 vuotta kuten Mubarak.

– Sen muisto ei haihdu ihmisten mielistä ihan muutamassa vuodessa.

Yleisesti ottaen Sergejeff kuvailee ihmisten tuntoja Egyptissä tyytymättömiksi. Toisaalta kansa pelkää, että asiat voisivat olla huonomminkin.

– Mutta sitä mitä tulee tapahtumaan, en lähde edes arvailemaan. HÄSA

Andrei Sergejeff

Hämeenlinnalainen tietokirjailija ja vihreiden kaupunginvaltuutettu.

Valmistunut filosofian maisteriksi Helsingin yliopistosta pääaineenaan arabian kielen ja islamin tutkimus.

Kirjoittanut aiemmin teoksen Afganistanin historia (2011, Gaudeamus).

Toimittanut yhdessä Joonas Mariston kanssa Aikamme monta islamia (2015, Gaudeamus).

Työskentelee tutkimus- ja asiantuntijatoimisto T-median yhteyspäällikkönä.