Kulttuuri Hämeenlinna

Hämeenlinnan teatterin muutosjohtajan haku aukesi jo – Tehtävä määritellä, miten tuotantotalomalli toteutuu

Tuotantotalomallissa suurin osa teatterin tuotannosta tulisi ulkoapäin, mutta teatterin hallitus jättää muutosjohtajan päätettäväksi, miltä osin mallia sovelletaan.
Hämeenlinnan teatterin päänäyttämölle mahtuu 350 katsojaa. Lisäksi teatterin käytössä on ollut pienempi Verstas-näyttämö, jonka tilanne tulevaisuuden suhteen on vielä auki. Kuva: Terho Aalto
Hämeenlinnan teatterin päänäyttämölle mahtuu 350 katsojaa. Lisäksi teatterin käytössä on ollut pienempi Verstas-näyttämö, jonka tilanne tulevaisuuden suhteen on vielä auki. Kuva: Terho Aalto

Teatterin muutosjohtajan haku aukesi sunnuntaina. Hakukuulutus julkaistiin esimerkiksi Helsingin Sanomissa jo ennen kuin aiheesta oli päätetty kaupunginhallituksessa.

Haun aukaisemiseen oli saatu kaupunginhallituksen lupa.

– Se tiedettiin jo, että teatterille pitää hakea joka tapauksessa uusi johtaja, joten saimme luvan laittaa paikan auki ennen lopullista päätöstä, teatterin hallituksen puheenjohtaja Irja Appelroth kertoo.

 

Lue myös: Apunen: Hämeenlinnan teatteria odottaisi hidas kurjistuminen, ellei muutoksia tehtäisi

Tuotantotalolla ei juuri omaa tuotantoa

Muutosjohtaja palkataan teatterille ensisijaisesti kahdeksi vuodeksi. Lisäksi paikassa on kahden lisävuoden optio.

– Jos näyttää, että työ vaatii enemmän aikaa, voidaan kahden vuoden lisäksi käyttää vielä kahden vuoden optio. Uskomme kuitenkin, että kaksi vuotta riittää. Teattereissa johtajat ovat nykyään usein määräaikaisilla sopimuksilla.

Muutosjohtajan on tarkoitus hahmotella teatterin tulevaa toimintaa tuotantotalomallin pohjalta.

Matti Apusen tekemässä teatterin rakenneselvityksessä kerrotaan, että tuotantotalon toiminta nojaa vierailuesityksiin ja projektitoimintaan. Tuotantotalolla voi olla omaakin tuotantoa, mutta se on usein hankkeistettu.

Käytännössä teatteri siis palkkaisi taiteellista henkilökuntaa kuten näyttelijöitä tapauskohtaisesti, mikä tarkoittaisi Hämeenlinnan tapauksessa henkilöstövähennyksiä.

Apunen huomauttaa selvityksessään, että muutos vähentäisi teatterin valtionosuuksia, koska valtionosuudet perustuvat teatterin henkilötyövuosiin. Tämä vaje voitaisiin kuitenkin kattaa muutoksen mahdollisilla myönteisillä vaikutuksilla.

Suomalaisista teattereista Espoon teatteri toimii tuotantotalomallilla.

 

Henkilöstö vastusti uutta toimintamallia

Irja Appelrothin mukaan teatterin hallitus ei ole kuitenkaan päättänyt vielä sitä, miten tuotantomallia sovelletaan Hämeenlinnassa. Myöskään henkilöstövähennyksistä ei ole tehty suunnitelmia.

– Olemme viemässä toimintaa tuotantotalomallin suuntaan, mutta kaikki riippuu muutosjohtajasta.

Tällä hetkellä teatterin ohjelmisto on suunniteltu suurimmaksi osaksi syksyyn 2020 asti.

– Ainakin siihen asti teatteri tulee pyörimään tällä porukalla.

Teatterin henkilöstö vastusti tuotantotalomallia ja olisi toivonut teatterin pysyvän repertuaariteatterina.

Appelroth kuitenkin korostaa, että hallitus on nyt tehnyt päätöksen, jonka se katsoi parhaaksi mahdolliseksi. Apusen selvityksen pohjalta hallitukselle oli selvää, että pelkillä kosmeettisilla muutoksilla teatteri ei tulisi selviämään.

– Katsoimme, että on parempi laittaa asioita kuntoon nyt, kun se on vielä mahdollista sen sijaan, että muutokset pitäisi tehdä veitsi kurkulla. Pääasia oli, että haluamme turvata Hämeenlinnan teatterin säilymisen.

Kommentti: Melkoinen savotta

Laura Myllykoski

Ei käy kateeksi Hämeenlinnan teatterin tulevaa muutosjohtajaa.

Teatterin hallitus ei ole halunnut sitoa johtajan käsiä määrittelemällä teatterin tulevalle toiminnalle liian tiukkoja raameja. Samalla se vaikuttaa jättäneen juuri ne vaikeimmat päätökset muutosjohtajan hommiksi.

Vaikka teatterissa tuotantotalomallia ei toteutettaisikaan jyrkimmällä mahdollisella tavalla, on vaikea nähdä, että esimerkiksi henkilöstövähennyksiltä säästyttäisiin – siitä huolimatta, että niistä ei ole vielä mitään päätetty.

Lisäksi tuotantotalomalli eroaa nykyisestä repertuaariteatterista niin paljon, että tekemistä kahdelle vuodelle riittää varmasti tarpeeksi. Ehkä esimerkiksi sosiaalisessa mediassa esiin nousseet epäilyt uudelle johtajalle varatun ajan riittävyydestä eivät ole täysin pohjattomia.

Siitä sitten ilon kautta johtamaan. On mielenkiintoista nähdä, miten tällaisia muutoksia pystytään viemään läpi niin, ettei teatterin ilmapiiri huonone entisestään.