Kulttuuri

Arvio: Hyvinkään taidemuseolla tarjolla on värien juhlaa

Värinäkyjä - Yrjö Saarinen 1899–1958, 6.6.–17.11.2019, Hyvinkään taidemuseo.
Yrjö Saarinen kuvattuna kotonaan Hyvinkäällä 1946. Tuula Saarisen kokoelma. Kuva: Muu
Yrjö Saarinen kuvattuna kotonaan Hyvinkäällä 1946. Tuula Saarisen kokoelma. Kuva: Muu

Hyvinkään taidemuseo tarjoaa kesävierailleen paikallisen taiteilijakuuluisuuden 120-vuotisjuhlavuotta juhlistavan Värinäkyjä – Yrjö Saarinen 1899–1958 -näyttelyn. Yli sata teosta kattava kokonaisuus tutustuttaa itseoppineen tekijän laajaan tuotantoon.

Näyttelyssä on esillä Saarisen maalauksia ja piirroksia museon oman Sonckin taidekokoelman lisäksi muun muassa Ateneumin taidemuseon, Helsingin taidemuseon sekä Jyväskylän taidemuseon kokoelmista. Erilaisiin teemoihin jaetun näyttelyn lisäksi taiteilijan elämää valottaa digitaalinen installaatio, joka koostuu näyttelijä Teuvo Ahokkaan käsikirjoittamasta roolista Saarisena, valokuvista, teoskuvista sekä äänimaailmasta. Installaation toteutus on ääni- ja valosuunnittelija Kimmo Karjusen käsialaa.

 

Vuoden päänäyttelynä mainostettu Värinäkyjä nostaa Saariselle tärkeän värin ansaitsemaansa rooliin.

Ison salin monikulmaisia näyttelyrakenteita koristavat kuvasuurennokset tuovat esille maalausten rouheita pintoja ja kiinteiden seinien vahva väripaletti korostaa Saarisen maalausten omintakeisia värimaailmoja. Kokonaisuus tuo esiin maalarin, jonka tuotannosta löytyy yhteys sekä 1900-luvun alun fauvistien räikeiden värien ja voimakkaiden muotojen rakentamiin disharmonioihin että saman vuosisadan saksalaisten ekspressionistien rajuun ja spontaaniin sivellintekniikkaan.

Näyttely esittelee vaikuttavan rykelmän taiteilijan piirrostuotantoa sekä maalauksia maisemista, tutuista malleista ja kukka-asetelmista. Väljä ripustus antaa teoksille tilaa ja eri aikakausina syntyneiden teosten rinnakkaisripustus mahdollistaa tyylillisen kehityskaaren tarkastelun.

Murrettujen sävyjen hallitsemaa varhaistuotantoa edustava Siionin silta (1928) muodostaa herkullisen kontrastin Hyvinkään Usmissa maalatun Puron (1942) riitasointuisiin väreihin ja mosaiikkimaiseen kaksiulotteisuuteen.

 

Jyväskylässä syntyneen ja Hyvinkäälle asettuneen taiteilijan tunnetumpien aihepiirien lisäksi näyttely tuo esille omakuvien sekä työläis- ja kansankuvausten kaltaisia harvinaisempia teemoja. Paateneen kylän asukkaiden perinneasuja ja elämää kuvaavat teokset, kuten sota-ajan luonnoksiin pohjaava Tsaijun juojat (1949), kertovat omaa tarinaansa värien kautta ympäristöään havainnoineesta maalarista.

Lukuisista omakuvista ja muotokuvista löytyvän tutun ilmaisuvoimaisen viivan lisäksi esillä on muutama huolitellumpi henkilökuva, kuten Meeri ja keltainen huivi (1931). Ne esittelevät ekspressiivisen jäljen takaa löytyvän taidokkaan sommittelijan.

Aikoinaan Pohjoismaiden yhdyspankin taidekilpailun ensimmäisen palkinnon voittanut Tukinuittoa Pielisjoella (1947) osoittaa, että rajusta ilmaisustaan tunnetulta Saariselta taittui tarpeen mukaan myös sovinnaisempi modernistinen ilmaisu.