Kulttuuri

Arvio: Juha Kauppinen kirjoitti tärkeimmän suomalaisen tietokirjan vuosikymmeniin

Juha Kauppinen: Monimuotoisuus – Kertomuksia katoamisista. Siltala 2019. 350 s.
Juha Kauppinen käsittelee Monimuotoisuus - Tarinoita katoamisista -kirjassaan suomalaisen luonnon köyhtymistä ja sen merkitystä myös ihmiselle. Kuva: Juhani Salo
Juha Kauppinen käsittelee Monimuotoisuus - Tarinoita katoamisista -kirjassaan suomalaisen luonnon köyhtymistä ja sen merkitystä myös ihmiselle. Kuva: Juhani Salo

Biologi (FM) ja tutkiva journalisti Juha Kauppinen (s. 1975) on kirjoittanut tutkimustietoon ja haastatteluihin perustuvan yleistajuisen kokonaisesityksen Suomen luonnosta, sen statuksesta nyt.

Monimuotoisuus – Kertomuksia katoamisista on Suomen kannalta tärkein tietokirja vuosikymmeniin.

Lue myös: “Asian kammottavuus avautui minulle” – Juha Kauppinen kirjoitti kirjan suomalaisen luonnon monimuotoisuuden katoamisesta

 

Lajien synnystä nykytilanteeseen

Kirjan muoto on reportaasi. Sen luvuissa Juha Kauppinen matkustaa eri kohteisiin Suomessa kuvatakseen lajien monimuotoisuuden muutosta. Hän ottaa tarkasteluun myös lajien elinympäristöt, niiden yhteiskunnalliset ja kulttuurihistorialliset ulottuvuudet.

Aluksi Kauppinen avaa Charles Darwinin Lajien synnyn (1859). Evoluutio eli uusien eliölajien kehittyminen varhaisemmista kantamuodoista tapahtuu luonnonvalinnan vuoksi.

Luonnonvalinta tapahtuu populaatioiden sisällä. Populaatio tarkoittaa joukkoa samaan lajiin kuuluvia eliöitä, jotka elävät samalla alueella. Luonnonvalinta karsii olosuhteisiin huonosti sopivat yksilöt. Se, mikä on sopivinta, muuttuu ajan myötä.

”Luonnonvalinta muuttaa muotoaan aina, kun jokin asia ympäristössä muuttuu, kun ilmasto lämpenee tai sateisuus lisääntyy.”

 

Huomio myös luonnon heikoille

Darwinin tapaan Kauppinen kirjoittaa luonnonvalinnan vahvoista voittajista, mutta myös jääleinikin, maailman pohjoisimman kukkakasvin, tapaisista heikoista kilpailijoista. Ne ovat lajeja, jotka luonnonvalinnan ohjaamina väistävät kilpailussa olemassaolon edellytyksistä.

”Kokonaisuudessaan luonto on paikka, joka ruokkii erilaisuutta, erilaisia elämänmuotoja.”

Ohessa hän kertoo tiivistetysti elämän synnyn maapallolla ja geologisten kausien keskeiset mullistukset. Tekstin ulottaminen neljän miljardin vuoden takaisiin yksisoluisiin bakteereihin muistuttaa Juha Hurmeen fabuloivasta Niemestä (2017), joskin Kauppinen etenee faktana.

Suomi-luvussa Kauppinen kartoittaa maamme geologiset asetukset. Hän patikoi Kiteen Hatunvaaralla. Se on yksi paikoista, joissa pala maata tuli ensimmäisenä esiin mannerjäätikön alta jäätiköitymiskauden lopulla 12 000 vuotta sitten. Hatunvaaralla kirjassa käydään läpi pioneerikasvillisuuden ja harvojen kotoperäisten lajiemme kehittyminen.

 

Elinympäristöjä häviää

Seuraavat luvut etenevät lajeja ja elinympäristöjä tarkastellen. Kuukkeli-luku käsittelee myös hömötiaista ja metsiä ja metsäteollisuutta. Isonuijasammal-luvussa käydään seikkaperäisesti läpi soiden menneisyys ja status nyt. Taimen-luvussa pohditaan vaelluskaloja ja voimalaitosten patoamia jokia. Ruusuruohomaamehiläinen edustaa pölyttäjiä.

Suomen luonnosta on hävinnyt 312 eliölajia muutaman sadan vuoden aikana. Uusimman uhanalaisuusraportin eli Punaisen kirjan mukaan arvioiduista 22 418 lajista uhanalaisiksi luokiteltiin 2 667 lajia. Siis useampi kuin joka kymmenes laji on vaarassa kadota.

Kyse ei ole kuitenkaan vain yksittäisistä lajeista vaan ekosysteemeistä. Meillä merkittävin lajin uhanalaisuutta aiheuttava tekijä on elinympäristön häviäminen: esimerkiksi pikkusinisiipiperhonen ja sadat muut eliölajit tarvitsevat ketoja.

 

Tiedollista kompetenssia ja kriittisyyttä

Kirjan voima on sen tiedollisessa kompetenssissa sekä erilaisten näkemysten ja arvojen punnitsemisessa. Kauppinen näkee faktojen avaamisen ja suhteuttamisen vaivan, minkä ilmiön moniulotteisuuden ymmärtäminen vaatii. Olennaisen informaation hän on jäsennellyt loogisesti kautta linjan.

Lähestymistapa on hyvällä tavalla eklektinen. Edes Darwinia Kauppinen ei ota annettuna, vaan ravistaa sitä, jotta luonnon kriittisen ajankohtainen monimuotoisuus heikkoine kilpailijoineen tulee esiin.

Teos muistuttaa, että kaikki, minkä varaan ihminen on rakentanut elämänsä, tulee luonnosta. Ruoka, vaatteet, tavaroidemme raaka-aineet. Sen vuoksi luonto ei voi olla meille erilliskysymys.