Kulttuuri

Arvio: Puupiirroksen nykyhetki ja viime vuosisadan boheemit Riihimäellä

Hiertäen hangaten – Suomen puupiirtäjien seura. Boheemielämää – teoksia Riihimäen taidemuseon kokoelmista. Hiertäen hangaten esillä 22.9.2019 asti, Boheemielämää 26.1.2020 asti. Riihimäen taidemuseo.
Johanna Suurhasko: lilleBOW I–III, 2018. Puupiirros, muovikalvo, alumiini. Kuva: Muu
Johanna Suurhasko: lilleBOW I–III, 2018. Puupiirros, muovikalvo, alumiini. Kuva: Muu

Riihimäen taidemuseossa on kesän yli esillä kaksi näyttelyä.

Ensimmäiseen kerrokseen ripustettu Suomen puupiirtäjien seuran Hiertäen hangaten -näyttely esittelee lähes sata teosta runsaalta viideltäkymmeneltä taiteilijalta. Museon toisesta kerroksesta löytyvä Boheemielämää-näyttely koostuu taidemuseon Tatjana ja Pentti Wähäjärven kokoelman eri taiteilijoiden tuotantoa edustavista maalauksista, pastellitöistä ja veistotaiteesta viime vuosisadan alkupuolelta.

 

Uusille urille heti aluksi

Hiertäen hangaten avaa uusia uria jo ensimmäisessä näyttelytilassa. Perinteisempien puupiirrosvedosten rinnalta löytyy teoksia, jotka venyttävät vakiintuneita käsityksiä puupiirrostaiteesta.

Aitiopaikalta löytyvä, Noora Nio-Jussin isokokoiselle vanerille työstämä kasvi-aiheinen Assimilated todistaa, että niukoistakin elementeistä ja väripaleteista voi syntyä visuaalisesti vaikuttava kokonaisuus. Yhtä raikkaina avauksina näyttäytyvät installaatiotaiteesta kolmiulotteisuuteensa lainaavat teokset, kuten Mari Liimataisen teospari Savua I ja II ja Kukka Pitkäsen Bridge over. Ne näyttävät tahollaan, miten mielenkiintoiset muodot voivat paikantua kaksiulotteisen pinnan lisäksi myös teoksen muihin ulottuvuuksiin.

 

Monimuotoisuus kohokohta

Jonna Suurhaskon abstraktiota ja peilaavaa pintaa hyödyntävä lilleBOW I-III -teossarja erottuu joukosta osoittamalla puupiirroksen mahdollisuudet myös käsitteellisemmän taiteen puolella. Kokeilevampien teosten rinnalla nähdään myös vahvemmin puupiirroksen perinteisiin nojaavia luonto- ja eläinaiheisia teoksia, kuten Kaisa Juntusen kontrastilla ja viivoilla rytmitetty Ajan kantaja.

Perinteisen japanilaisen kuvakulttuurin yksinkertaistettuihin muotoihin ja tyylittelyyn viittaavat osaltaan muun muassa Ritvamarja Rantalan minimalistinen Toinen toive, ja toinen sekä Johanna Pihlajamaan yhtä vähäeleinen Talven valosta -sarjan teos.

Kokonaisuuden kohokohdaksi muodostuu sen ilmaisullinen ja tyylillinen monimuotoisuus. Hiertäen hangaten tarjoaa katsojalleen mielenkiintoa herättävän läpileikkauksen kotimaisen nykypuupiirroksen maailmaan.

Jalmari Ruokokoski: Taiteilijat William Lönnberg ja Toivo Tuhkanen, 1909. Öljy kankaalle. Riihimäen taidemuseo, Tatjana ja Pentti Wähäjärven kokoelma. Kuva: Muu
Jalmari Ruokokoski: Taiteilijat William Lönnberg ja Toivo Tuhkanen, 1909. Öljy kankaalle. Riihimäen taidemuseo, Tatjana ja Pentti Wähäjärven kokoelma.

Boheemielämää

Yläkerrassa kävijän vastaanottaa rivi viime vuosisadan alkupuolen nimekkäiden kotimaisten taiteilijoiden muotokuvia ja omakuvia. Kotimaisen modernismin pääosin maltillista tyylittelyä edustavat muun muassa Eero Nelimarkka Omakuvallaan ja William Lönnberg muotokuvallaan kuvanveistäjä Essi Renvallista.

Osuvana muotokuvaajana tunnetulta Jalmari Ruokokoskelta mukana on lukuisia teoksia, kuten boheemipiirejä kuvaava kaksoismuotokuva Taiteilijat William Lönnberg ja Toivo Tuhkanen (1909). Rohkeampaa ilmaisua edustaneista aikalaisista esillä on Tyko Sallinen, joka järkytti taideyleisöä ekspressiivisten ja väreiltään rajujen maalaustensa lisäksi käytöstavoillaan.

Yhtä ristiriitaista huomiota sai aikanaan myös taiteilijana itseoppinut Yrjö Saarinen, jonka Vaahteriston tyttö (1945) edustaa Saarisen tutuksi tekemää väriekspressionismia.

 

Selkeä kuva yhdestä taiteilijasukupolvesta

Omakuvien ja muotokuvien lisäksi kokonaisuudessa on edustettuna 1900-luvun alkupuolen muita suosittuja aihepiirejä, kuten Antti Favénin raikkaan jälki-impressionismin henkeen työstetty Alaston rannalla (1912), Valle Rosenbergin modernistisen kaksiulotteinen perinnemaisema Porvoon Pappilanmäeltä (1900-luvun alku) sekä marraskuulaisten murrettua värimaailmaa ja kulmikkuutta edustava kansankuvaus Porvoon kirkossa (1921) Alvar Cawénilta.

Aikakauden kansainvälisistä vaikutteista muistuttavat ulkomaalaisia maisemia matkoillaan taltioineet taiteilijat, kuten Eemu Myntti maalauksellista abstraktiota lähenevällä maisema-aiheellaan Gagnes (1920).

Boheemielämää piirtää kaikessa runsaudessaan selkeän kuvan viime vuosisadan alun taiteilijasukupolvesta, joka sai vaikutteita uusista kansainvälisistä virtauksista ja säilytti siinä samalla mielenkiintonsa länsimaalaisen kuvataiteen perinteisiin aihepiireihin.