Kulttuuri Hattula

Arvon hänkin ansaitsi, ja nyt vihdoin sen saa – Hattulalaisen Jaakko Juteinin elämästä kirja

Eero Ojanen kokosi Jaakko Juteinin elämäntarinan ja merkityksen kirjan kansien väliin.
Jaakko Juteini on kiinnostanut filosofi, tietokirjailija Eero Ojasta jo vuosikymmeniä. Itsekin hattulalainen Ojanen toimii Jaakko Juteini -seuran puheenjohtajana. Kuva: Pekka Rautiainen
Jaakko Juteini on kiinnostanut filosofi, tietokirjailija Eero Ojasta jo vuosikymmeniä. Itsekin hattulalainen Ojanen toimii Jaakko Juteini -seuran puheenjohtajana. Kuva: Pekka Rautiainen

Ansioihinsa nähden selvästi aliarvostettu. Näin ajattelee Hattulan omasta suurmiehestä Jaakko Juteinista kattavan tietoteoksen vastikään julkaissut filosofi Eero Ojanen, Hattulan poikia hänkin.

239 vuotta sitten, heinäkuussa 1781 Rahkoilan kylään Juutilan taloon syntynyt Juteini oli monessa mielessä poikkeusyksilö.

Tuohon aikaan jo se, että tavallisen hämäläisen talollisen viides lapsi päätyi opiskelemaan ylioppilaaksi ja Turun Akatemiaan saakka, oli saavutus.

Se, että hän 1800-luvun ensimmäisenä vuosikymmenenä päätyi kirjoittamaan kymmeniä suomenkielisiä teoksia, oli täysin poikkeuksellista.

– Oli sellaisia vuosia, että Suomessa ilmestyneistä teoksista puolet oli Juteinia. Etenkin 1810-luvulla suomenkielinen kirjallisuus oli melkein sama asia kuin Juteini, Ojanen kertoo.

Esimerkiksi kansalliset suurmiehemme J. L. Runeberg ja Elias Lönnrot kirjoittivat ensimmäiset teoksensa vasta 1830-luvulla, ja Aleksis Kiven ensimmäiset suomenkieliset näytelmät julkaistiin yli 50 vuotta Juteinin jälkeen 1960-luvulla.

Kuitenkin nämä myöhemmät nimet ovat saaneet maineen kirjallisuutemme suurina esi-isinä.

Ojanen selittää varhaisempien nimien unohtamista osin sillä, ettei Juteinin uran ensimmäisinä vuosikymmeninä Suomessa ollut vielä esimerkiksi toimivaa lehdistöä, kirjallisuuden tutkimuksesta puhumattakaan.

Juttu jatkuu kuvien jälkeen.Hattulan pojan Jaakko Juteinin Lasten kirja on otettu Hämeenlinnan triviaalikoulun kirjastoon vuonna 1822. Kuva: Juhani Salo

Hattulan pojan Jaakko Juteinin Lasten kirja on otettu Hämeenlinnan triviaalikoulun kirjastoon vuonna 1822. Kuva: Juhani Salo

Kirjoitti ensimmäisen ”kansallislaulun”

Paitsi tuottelias, Juteini oli myös harvinaisen monipuolinen kirjoittaja.

– Juteini oli yleiskirjoittaja, joka kokeili vähän joka lajia ja suuntaa. Kukaan ei oikein tajunnut hänen tuotantonsa laajuutta.

Juteini julkaisi elämänsä aikana 36 painettua kirjaa, joiden joukossa on niin runoja, näytelmiä, sananlaskuja, tieto- ja oppikirjoja kuin jopa suomen kielen kielioppi.

– Yhtään todella suurta klassikkoteosta hänellä ei ole, mutta muutamat hänen laulunsa ovat jääneet elämään meidän päiviimme asti.

Ojanen viittaa etenkin lauluun Arvon mekin ansaitsemme, jota voidaan pitää Suomen ensimmäisenä isänmaallisena, kohottavana ”kansallislauluna”.

– Siinä kansallistunne ei ole passiivista tai ulkopuolelta tarjottua, vaan me-henki lähtee kansasta, tavallisista ihmisistä itsestään.

Jaakko Juteini tuntemattoman taiteilijan miniatyyrikuvassa. Kuva: Museovirasto
Jaakko Juteini tuntemattoman taiteilijan miniatyyrikuvassa. Kuva: Museovirasto

Humaani eläinsuojelija

1800-luvun alussa elettiin vielä sääty-yhteiskunnassa ja taloudelliset ja yhteiskunnalliset erot eri luokkien välillä olivat voimakkaita ja yleensä pysyviä.

– Juteini pilkkasi tätä voimakkaasti. Tasa-arvo oli hänen tuotannossaan kaikkein keskeisimpiä asioita, Ojanen korostaa.

Tasa-arvo ulottui Juteinilla ihmisten lisäksi eläimiin saakka.

Hän ajatteli eläimiä ihmisten kumppaneina: hevosia työtovereina ja niin edelleen. Hän arvosti eläimiä suuresti ja kirjoitti usein niiden hyvän kohtelun puolesta.

– Jos Jaakko Juteini pitäisi kiteyttää yhteen sanaan, se olisi hänen keksimänsä käsite hyvänsuonto. Se on sitä, että ihminen pyrkii tekemään hyvää, elämään kunnolla.

– Hän oivalsi, että meidän koko kulttuurimme ja yhteiskuntamme perustuu jonkinlaiseen hyvänsuopuuteen toisiamme kohtaan, Ojanen sanoo.

Jaakko Juteinin patsas seisoo Parolan keskustassa kirjaston pihassa. Miehen mukaan on nimetty myös kunnan uusin koulu Juteinikeskus. Kuva: Anja Filppula
Jaakko Juteinin patsas seisoo Parolan keskustassa kirjaston pihassa. Miehen mukaan on nimetty myös kunnan uusin koulu Juteinikeskus. Kuva: Anja Filppula

Kotitalo löytyy yhä Hattulasta

Ojanen uskoo, että Juteinin tausta hattulalaisen talollisen poikana on vaikuttanut tämän lämpimään suhtautumiseen kaikkia ihmisiä ja eläimiä kohtaan.

– Hänen vanhempiensa ja etenkin varhain leskeksi jääneen Liisa-äitinsä on täytynyt olla hyvin yritteliäitä ja aikaansaapia henkilöitä.

Juteini sai kannustusta opintoihinsa ja ajatusmaailmaansa myös Hattulan edistysmieliseltä kirkkoherralta.

Myöhemmän elämänsä Jaakko Juteini eli hyvin toisenlaisissa oloissa kuin lapsuutensa. Hän muutti urbaaniin ja kansainväliseen Viipuriin vuonna 1813.

Lue lisää: Hautakivilöytö yllätti Jaakko Juteinin nimikkoseuran – ”Arvon mekin ansaitsemme” kajahti komeasti Viipurissa (13.10.2018)

Muistitiedon mukaan Juteini piti sisaruksiinsa yhteyttä Viipurissa asuessaankin ja vieraili säännöllisesti syntymäkunnassaan Hattulassa.

Juutilan talo sijaitsee edelleen samalla paikalla Valteenjoen varressa Salimäessä, mihin se siirrettiin Jaakko Juteinin syntymän aikoihin. HäSa

Jaakko Juteini – Suomen ensimmäisen kirjailijan tarina (Into) ilmestyi kesällä 2020. Eero Ojanen esittelee kirjaansa Hattulan kirjastolla 20. elokuuta klo 18.

Päivän lehti

29.9.2020

Fingerpori

comic