Kulttuuri Hämeenlinna

Aulangon ympäristö on houkutellut suomifilmien tekijöitä Hämeenlinnaan – "Yhdistelmä luonnonkauneutta sekä tietynlaista eksotiikkaa"

Aulangon romanttinen ympäristö on tarjonnut miljöön lukuisten elokuvien rakastuneille pareille. Hämeenlinna on mallannut valkokankaalla myös muita kaupunkeja.
Kanta-Hämeen Oppaiden Esa Leskinen on jatkanut Aulangon elokuvaopastuksia, jotka Seppo Saarinen aloitti noin kymmenen vuotta sitten. Hotelli ja sen ympäristö ovat esiintyneet useissa elokuvissa. Kuva: Esko Tuovinen
Kanta-Hämeen Oppaiden Esa Leskinen on jatkanut Aulangon elokuvaopastuksia, jotka Seppo Saarinen aloitti noin kymmenen vuotta sitten. Hotelli ja sen ympäristö ovat esiintyneet useissa elokuvissa. Kuva: Esko Tuovinen

Kaunis nainen ja komea mies on peruspilari, jonka varaan on rakennettu iso osa tietyn aikakauden suomalaisista elokuvista. Tämä yhdistää myös lukuisia Hämeenlinnan Aulangolla kuvattuja filmejä.

– Täällä on romantiikkaa. Puistometsässä on kaikkia romanttisia rakennuksia, rauniolinnake, näkötorni ja Ruusulaakson huvimaja. Siinä on yhdistelmä luonnonkauneutta sekä tietynlaista eksotiikkaa, Esa Leskinen Kanta-Hämeen Oppaista arvioi.

– Usein elokuvien nuoripari on ollut rakastuneina ylhäällä näkötornissa ja sieltä näytetään maisemia joko Aulangonjärvelle Lusikkaniemeen päin tai esimerkiksi pohjoiseen Vanajavedelle päin. Samaan syssyyn nuoripari voi leikkiä kuurupiiloa rauniolinnakkeella. Sitten voidaan vielä istua hotellin ravintolassa.

Hämeenlinnan puolesta kuvauspaikkana puhui myös se, että kuvausryhmän oli helppo tulla Helsingistä. Vuonna 1938 valmistunut hotelli toi vielä yhden elementin lisää.

– Se oli ihan kansainväliset mitat täyttävä hotelli, jota pystyttiin hyödyntämään kuvauspaikkana, ja myös kuvausryhmä pystyi majoittumaan siinä.

Mustia joutsenia

Leskisen mukaan monissa elokuvissa Aulankoa ei erikseen tuoda esiin kohtauksissa tai vuorosanoissa, vaan lokaatio on ikään kuin vain luonnonkaunis paikka jossakin Etelä-Suomessa.

Hotellin edessä kuvatuissa kohtauksissa nimikyltti on usein paljastanut paikan, mutta joskus sitä on vaihdettu filmiä varten. Esimerkiksi Vuokrasulhanen-elokuvassa vuonna 1945 elokuvassa nimenä on Kauriluodon turistihotelli.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Tunnelmapala Vuokrasulhasen kuvauksista Aulangolta. Elokuva julkaistiin 1945. Kuva: Elonet
Tunnelmapala Vuokrasulhasen kuvauksista Aulangolta. Elokuva julkaistiin 1945. Kuva: Elonet

Myös Aulangon joutsenlampea on hyödynnetty rakastavaisten kohtauspaikkana, ja elokuvat paljastavat tietämättömille senkin, että lammessa on ollut myös mustia joutsenia. Laji on kotoisin Australiasta.

Pähkähullu Suomi -elokuvassa vuodelta 1967 yhdessä kohtauksessa Spede Pasanen nukkuu puun alla ja näkee unta, jossa kauniit naiset tanssivat ympärillä. Se on kuvattu tuolla vastarannalla, Leskinen viittoo lammen törmällä seistessään.

1960-luvulle asti elettiin studioelokuvien aikakautta, jolloin ulkokohtausten paikat vaihtelivat, mutta sisäkohtaukset tehtiin pitkälti helsinkiläisissä studioissa. Tilanteen muututtua kuvauspaikoiksi Aulangolla tulivat myös muun muassa hotellin ravintola ja hotellin huoneet.

Petroskoi ja Joensuu

Hämeenlinna on ollut mallina myös muille kaupungeille kuin itselleen.

Toivo Särkän ohjaamassa vuoden 1938 klassikossa Tulitikkuja lainaamassa sytytysvälineiden hakureissu johdattaa pohjoiskarjalaisen mieskaksikon lopulta ryypiskelemään Join kaupunkiin. Joensuuta saa elokuvassa mallata Hämeenlinna.

– Siitä näkee hyvin sen, miltä Hämeenlinna silloin näytti, Leskinen sanoo.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Uuno Laakson näyttelemä Jussi Vatanen (vas.) ja Aku Korhosen näyttelemä Antti Ihalainen ajavat porsasta takaa Hämeenlinnan kadulla vuoden 1938 elokuvassa Tulitikkuja lainaamassa. Kuva: Elonet
Uuno Laakson näyttelemä Jussi Vatanen (vas.) ja Aku Korhosen näyttelemä Antti Ihalainen ajavat porsasta takaa Hämeenlinnan kadulla vuoden 1938 elokuvassa Tulitikkuja lainaamassa. Kuva: Elonet

Rajan takaisena paikkanakin on oltu. Hämeenlinnalaissyntyisen Rauni Mollbergin versioimassa Tuntemattomassa sotilaassa vuonna 1985 on kohtaus, jossa suomalaiset joukot saapuvat jatkosodan alussa Petroskoihin, ja kävelevät Koulukatua pitkin palaneen Töyryn talon ohi.

Joskus elokuviin tallentuu myös pala paikallista kulttuurihistoriaa. Vuonna 1925 valmistuneen mykkäelokuvan Suvinen satu filmistä osa on jo tuhoutunut, mutta jäljelle jääneestä osasta voi nähdä tuhoutunutta Hämeenlinnaa.

– Siinä ollaan muun muassa Karlbergin kartanon pihassa, jossa näkyy myös vuonna 1928 palanut päärakennus. Kun kävellään Vanajaveden rannalla, näkyy, että kävelytien varrella oli tuolloin patsaita, Leskinen kertoo.

”Taiteellisiin ansioihin en ota kantaa”

Leskinen muistuttaa vielä, että elokuvissa on hyödynnetty myös ympäristöpitäjiä. Esimerkiksi Niskavuori-filmatisointeja on tehty paljon Hauholla.

Esa Leskinen arvioi kokonaisuudessaan, että kaupunki on päässyt valkokankaalla esille.

– Kun löytyy 30–40 elokuvaa, joissa Hämeenlinna tai Aulanko esiintyy, minusta se on aika hyvin.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Esko Salminen ja Richard Long näyttelivät tappelukohtauksessa vanhalla verkatehtaalla vuoden 1964 elokuvassa Juokse kuin varas.

Mitkä ovat näistä Leskisen omat suosikit?

Hän nostaa esille vuoden välein 1963–64 ilmestyneet Totuus on armoton ja Juokse kuin varas.

Molemmat ovat jännityselokuvia, joista ensimmäinen perustuu Mauri Sariolan romaaniin ja sitä on kuvattu Aulangolla ja Metsänkylän kartanolla.

Jälkimmäinen taas on amerikkalais-suomalainen yhteistuotanto, jota tähdittävät Åke Lindman, Pirkko Mannola ja yhdysvaltalainen Richard Long. Aulangon lisäksi elokuvassa on muun muassa toiminnallinen ammuskelukohtaus Verkatehtaan alueella.

– Taiteellisiin ansioihin en ota niin kantaa, mutta niissä on 1960-luvun ajankuvaa, mikä miellyttää minua. HÄSA

Hämeenlinnassa kuvattuja elokuvia

Ulkokuvat

”Sankari kuin sankari” 1948, Adams Filmi Oy, Hannu Leminen

Hämeenlinna: hotelli Aulanko

Elämä lyhyt, Rytkönen pitkä, 1996, Ere Kokkonen Oy, Ere Kokkonen

Hämeenlinna: Hätilän ampuma-alue (sotamuistot), Valtatie 3, Viipurintien silta (tulo Hämeenlinnaan), huoltoasema Esso Aulangontie 3 a (Sorjonen soittaa taksi-isännälleen), Aulangon näköalatorni, Aulangonjärvi (Rytkönen ja Sorjonen näköalatasanteella), Joutsenlampi (lähtö näköalapaikalta), hotelli Rantasipi Aulanko ja sen terassi Aulangontie 93 (hotelli Aulanko)

Iso Vaalee 1983, Sateenkaarifilmi Oy, Veikko Kerttula

Hämeenlinna: Hämeenlinnan tori (Illu ystävineen ravintolassa), Aulangon puisto (ulkoilmaravintola, Uti kannetaan taksiin, Illu juoksee kotiinsa, Salme ja Kurjenmatka kävelyllä), Parolannummi (jatkosota), Aulangonmäki (Salme pyöräilemässä), Aulangon näköalatasanne ja näkötorni (näköalapaikka), Tykistömuseo Linnankasarmi rakennus 20 (Kurjenmatka huutaa Salmea), autiotalo (Salmen isotädin talo), Hotelli Rantasipi Aulanko (Salme poistuu ravintolasta)

Juokse kuin varas 1964, Veikko Laihanen Oy, Palmer Thompson

Hämeenlinna: Hämeenlinnan ympäristö (Marja ja Lanigan automatkalla, poliisiauto matkalla tehtaalle), rautatiesillan eli Rautasillan rantama (Marja ja Lanigan neuvonpidossa, näkymä hotelli Aulangolle, Lanigan saapuu pakomatkalta), Aulangontie (Lanigan ja Marja ajavat hotelliin), Villayhtymä Oy Hämeen Veran portti ja sisäpiha Viipurintie 4 (lasitehdas), Aulanko (Lanigan pakenee poliiseja, rantasauna)

Kesäillan valssi 1951, Suomi-Filmi Oy, Hannu Leminen

Hämeenlinna: Aulangon puiston joutsenlampi ja rauniolinna

Kummeli V 2014, Nummela Filmi Oy, Aleksi Mäkelä

Hämeenlinna: Aulangon Graniittilinna Aulangontie 93 (linna, Zirkonium-planeetan metsä, Draco ja maalaistytöt), Aulangon puisto (Barbara lammella)

Kuningas jolla ei ollut sydäntä 1982, Neofilmi Oy, Päivi Hartzell

Hämeenlinna: Aulangon puisto (linnanpiha, linnan portti, häät, mies Vihainen liittyy prinssin seurueeseen, mies Ovela tienviittana), Aulangon golfkenttä (kuninkaan aamuvoimistelu), hiekkakuoppa (fossiilin löytöpaikka), Aulangon kartanon kalalampi (prinsessa tapaa prinssin), harjanne (prinssi tapaa mies Väkevän)

Kuningas lähtee Ranskaan 1986, Reppufilmi Oy, Anssi Mänttäri

Hämeenlinna: Sirola-opisto ja sen puutarha (kuninkaan linna puutarhoineen), Aulangon luonnonpuisto (rattaita ja tykkiä vedetään tiellä, sotilaiden laulu)

Miss Eurooppaa metsästämässä 1955, Allotria Filmi Oy, Erik Blomberg

Hämeenlinna: hotelli Aulangon ympäristö, Ahveniston uimala, Aulangon näköalatorni

Niskavuoren Aarne 1954, Suomen Filmiteollisuus SF Oy, Edvin Laine

Hämeenlinna: Vanajaveden laakso, Aulankojärvi, Lusikkaniemi (alkutekstien harju- ja järvimaisemat), rautatieasema (vanha emäntä palaa Hämeenlinnaan)

Pohjantähteet 1969, Filmituotanto Spede Pasanen Oy, Ere Kokkonen

Hämeenlinna: Aulangonpuisto (kalapullakohtaus, teltan pystytys), maantie Hämeenlinnassa (Törrönen unohtuu kyydistä)

Pähkähullu Suomi 1967, Filmituotanto Spede Pasanen Ky, Jukka Virtanen

Hämeenlinna: Aulangonpuisto (romanttinen fantasia)

Hattula: Panssariprikaatin harjoitusalue Parolannummella (hirvestys, Ponu-baari, sotaharjoitukset)

Rentun Ruusu – elokuva Irwin Goodmanista 2001, Artista Filmi Oy, Timo Koivusalo

Hämeenlinna: hotelli Aulangon puisto Vanajaveden rannalla (Vexi kertoo Kaijan raskaudesta, Vexi ja Irwin puistonpenkillä), Hämeenlinnan tori (Irwin ajeluttaa taksiautoilijoita)

Hattula: metsä Parolan rautatien läheisyydessä (Ryysyrannan tontti), Antti Hammarbergin entinen asuintalo Ryysyranta Myllytie 63 (Ryysyranta)

Suvinen satu 1925, Suomi-Filmi Oy, Erkki Karu

Hämeenlinnan mlk. (nyk. Hämeenlinna): Karlbergin kartanon päärakennus ja puisto, näköalatorni Aulangonvuorella, Aulangonjärvi, joutsenlampi ja näkötorni nyk. Aulangon kansallispuistossa (sukutila puistoineen)

Teerenpeliä 1963, Suomen Filmiteollisuus SF Oy, Aarne Tarkas

Hämeenlinna: hotelli Aulangon pääsisäänkäynti, piha, Aulangontie, linnoitusrakennelma (Brita ja Pirkko kurkistelevat raharikkaita, Ruusunen), hotellin ympäristö (Brita ja Pirkko hiihtämässä), Vanajavesi (”On pumpuliamaassa”)

Totuus on armoton 1963, Suomi-Filmi Oy, Valentin Vaala

Hämeenlinna: maantie Hämeenlinnassa (ylikäytävä, maantie, maantiesilta), Hattelmalan harjanne (Reivi automatkalla, Reivi ja Irene harjulla), Kauppatori, Hämeen lääninhallitus Hallituskatu 16, hotelli Aulanko ja Aulangon kansallispuisto (näkymä näköalapaikaita, puistokäytävä, Joutsenlampi, huvimaja ja Aulangon linnan rauniot)

Hattula: Metsänkylän kartano (Rasinkankaan kartano)

Täysosuma 1941, Suomen Filmiteollisuus SF Oy, Hannu Leminen

Hämeenlinna: Aulangon näköalatorni (Birgit ja Klaus näkötornissa), näkoalatasanne (Aku saa neuvoja hiihtävältä pikkupojalta) ja tornikahvila (Aku laskee suksilla paviljongin sisään)

Vuokrasulhanen 1945, Suomi-Filmi Oy, Valentin Vaala

Hämeenlinna: Hotelli Aulanko ympäristöineen, mm. Joutsenlampi (Kauriluodon turistihotelli)

Yö vai päivä 1962, Filminor Oy, Risto Jarva

Hämeenlinna: Vanajavesi-risteily, Hopealinjan laituri Aulangon rannassa (Sedanon seurue risteilyllä)

Sisäkuvat

Kipparikvartetti 1952, Suomen Filmiteollisuus SF Oy, Ville Salminen

Hämeenlinna: Hotelli Aulangon keittiö

Minä soitan sinulle.. illalla… 1954, Suomen Filmiteollisuus SF Oy, Armand Lohikoski

Hämeenlinna: hotelli Aulanko

Miss Eurooppaa metsästämässä 1955, Allotria Filmi Oy, Erik Blomberg

Hämeenlinna: hotelli Aulanko, Hämeenlinnan Taidemuseo

Pedon merkki 1981, Filmityö Oy, Jaakko Pakkasvirta

Hämeenlinna: Valtion Pukutehdas Aulangontie 1 (varusvarasto)

Rentun Ruusu – elokuva Irwin Goodmanista 2001, Artista Filmi Oy, Timo Koivusalo

Hämeenlinna: Hotelli Rantasipi Aulangon hotellihuone, hissi, porraskäytävä ja ravintola Aulangontie 93 (Vexi suunnittelee helikopterikeikkaa Irwinille)

Runoilija ja muusa 1987, Filmityö Oy, Jaakko Pakkasvirta

Hämeenlinna: Suomalainen Kirjapaino Arvi Kariston tie 7 (Helsingin Sanomien painokone ja latomo)

Teerenpeliä 1963, Suomen Filmiteollisuus SF Oy, Aarne Tarkas

Hämeenlinna: hotelli Aulangon baari, sisäänkäynti, vastaanottotiski, aula ja aulabaari, ravintolasali

Totuus on armoton 1963, Suomi-Filmi Oy, Valentin Vaala

Hämeenlinna: hotelli Aulangon 1. kerroksen käytävä, hotellihuone sekä ravintolasali

(Reivi ja Irene hotellissa)

Monet elokuvat ovat katsottavissa kokonaisuudessaan verkossa Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Elonet-elokuvatietokannan kautta.

Lähde: Hämeenlinnassa kuvattuja näytelmäelokuvia Suomen kansallisfilmografia-kirjasarjan tietojen perusteella, koonnut Olavi Similä/Kansallinen audiovisuaalinen instituutti

Sirkka Sarin tragedia

Aulankoon liittyy myös ikävää suomalaista elokuvahistoriaa.

Rikas tyttö -elokuvan kuvaukset oli saatu liki valmiiksi ja kuvausryhmä vietti iltaa Hotelli Aulangolla 30.7.1939. Elokuvan pääosanäyttelijä, 19-vuotias Sirkka Sari, lähti ulos hotellista ja kiipesi kattoterassille. Hän luuli savupiippua näköalatorniksi, kiipesi tikkaita pitkin ylös ja putosi piippuun. Hänet löydettiin lämmityskeskuksen tuhkanpoistouunista ja todettiin kuolleeksi.

Sirkka Sari ehti esiintyä urallaan kolmessa elokuvassa.

Päivän lehti

27.9.2020

Fingerpori

comic