fbpx
Kaupunkiuutiset Kulttuuri

Äänikirjoista ei jää paljon kirjailijalle – Hämeenlinnalainen JP Koskinen sai painetusta romaanistaan 4 euroa mutta samasta e-kirjasta vain 40 senttiä

Tekijänoikeuslain uudistus on kirjailijajärjestöille pettymys. E-aineistojen lainauskorvaukset ovat jäämässä siitä pois. "Toivon, että tässä on tapahtunut vain pieni lapsus", sanoo hämeenlinnalainen JP Koskinen.
Kirjakauppaliiton tilastoissa tammikuun myydyin äänikirja oli Meri Valkaman Sinun, Margot. Kun sekä painetut että sähköiset kirjat otetaan huomioon, se oli neljännellä sijalla. Kuva: Pekka Rautiainen
Kirjakauppaliiton tilastoissa tammikuun myydyin äänikirja oli Meri Valkaman Sinun, Margot. Kun sekä painetut että sähköiset kirjat otetaan huomioon, se oli neljännellä sijalla. Kuva: Pekka Rautiainen

Kirjoja kulutetaan yhä enemmän digitaalisessa muodossa, mutta kirjailijoiden laariin e-äänikirjoista sataa heikonlaisesti korvauksia.

Uusi pettymys on, että e-aineistot ovat jäämässä kirjastojen lainauskorvausten ulkopuolelle, kun tekijänoikeuslakia parhaillaan uudistetaan.

– Toivon, että tässä on tapahtunut vain pieni lapsus ja asian korjaava ylimääräinen lakiesitys saataisiin tehtyä vielä tänä keväänä, sanoo hämeenlinnalainen kirjailija JP Koskinen.

Hän on yksi eduskunnan kirjallisuuskummeista ja on siinä roolissa tavannut useita kansanedustajia ja äskettäin myös kulttuuriministeri Antti Kurvisen.

Kirjailijoiden tekijänoikeusjärjestön, Sanaston, kulttuurikummitoiminnan tarkoituksena on tuoda yhteen kirjailijoita, kääntäjiä ja päättäjiä keskustelemaan ajankohtaisista kirja-alan aiheista sekä toimimaan linkkinä kirjallisuuden ja politiikan välillä.

Kirjastoissa e-aineiston lainaus nousee vauhdilla

Myös Sanaston toiminnanjohtaja Anne Salomaa pitää tärkeänä, että e-aineistojen lainauskorvaus otetaan mukaan nyt valmisteltavassa lakipaketissa, kun tekijänoikeuslakia uudistetaan EU-direktiivin mukaisesti.

– E-aineistojen lainauskorvausoikeus ei voi jäädä odottamaan toista, joskus myöhemmin annettavaa kansallista lakipakettia, vaan asia on hoidettava kuntoon tänä keväänä omana erillisenä hallituksen esityksenään, hän kirjoittaa Sanaston uutiskirjeessä.

Asialla on kiire senkin takia, että Suomessa valmistellaan yleisten kirjastojen yhteistä e-kirjastoa, joka tarjoaisi kirjastonkäyttäjille pääsyn digilehtien, e-kirjojen, äänikirjojen, videoiden ja verkkokurssien ääreen. Kirjastoista lainataan ylipäätään entistä enemmän digitaalisia aineistoja, ja tekijöiden olisi saatava niistä kohtuullinen korvaus.

– Lakiin tarvitaan vain pieni tekninen muutos, jotta lainauskorvausten maksaminen e-aineistoille mahdollistuu, Salomaa sanoo.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Kirjailija JP Koskinen. Kuva: Esko Tuovinen
Kirjailija JP Koskinen on eduskunnan sivistysvaliokunnan kulttuurikummi, joka vie kirjailijoiden ja kääntäjien asioita päättäjien tietoon. Kuva: Esko Tuovinen

Lainauskorvauksia viime vuonna 14 miljoonaa euroa

Lainauskorvauksilla on iso merkitys monille kirjailijoille ja kääntäjille. JP Koskisen mukaan tulot ovat säännöllisiä ja ennustettavia toisin kuin apurahat ja kustannussopimusten palkkiot.

– Kirjailijoiden tulot ovat kausiluonteisia ja vaihtelevat paljon, mutta lainauskorvaukset pystyy paremmin arvioimaan etukäteen.

Hän vertaa lainauskorvausten summaa valtion taiteilija-apurahoihin. Lainauskorvausmääräraha vuonna 2021 oli noin 14 miljoonaa euroa, kun valtion kirjailijoiden ja kääntäjien apurahat ja avustukset olivat noin 3 miljoonaa euroa.

Lainauskorvaus

Lainauskorvaus on tekijänoikeuskorvaus, jota maksetaan kirjailijoille teosten kirjastolainaamisesta.

Se on korvaus teosten ilmaisesta käyttämisestä.

Korvauksia tilittää kirjailijoiden tekijänoikeusjärjestö Sanasto.

Korvauksen suuruus perustuu teosten yhteenlaskettuun lainamäärään vuosittain.

E-kirjastohanke

Suomessa valmistellaan parhaillaan valtakunnallista e-kirjastohanketta.

Tarkoituksena on varmistaa e-aineistojen kuten digilehtien, e-kirjojen, äänikirjojen, videoiden ja verkkokurssien vaivaton lainaaminen kautta maan.

Parhaillaan luodaan ja pilotoidaan yhteisiä toimintamalleja yleisten kirjastojen ja kuntien yhteiselle e-kirjastolle.

Julkaisualustalla ei ole väliä, pääasia että kirjoja luetaan

Koskinen korostaa, että e-äänikirjojen rakettimainen nousu on myös iloinen asia. Uusi formaatti on tuonut kirjallisuutta uudella tavalla yleisön saataville. Lainauskorvausten ja lakien ajantasaistaminen on edunvalvontaa, jota vain täytyy tehdä taustalla.

Sähköisten kirjojen tekijänpalkkiot ovat jo alun alkaen pieniä ja ne ovat perustuneet vanhentuneeseen, painettuja kirjoja koskevaan käsitykseen kirjamyynnistä.

Koskinen itse sai esimerkiksi vuonna 2020 ilmestyneen Hukkuva maa – romaaninsa painetusta kirjasta noin neljä euroa per kirja, mutta e-äänikirjasta summa oli noin 40 senttiä.

Suomi alkoi maksaa lainauskorvauksia myöhään verrattuna muihin EU-maihin, vasta vuonna 2007. Muissa Pohjoismaissa vastaavaa korvausta on maksettu jo 1950-luvulta lähtien.

Lainauskorvaus oli aluksi miltei nimellinen, ja vasta vuonna 2017 se korotettiin pohjoismaiselle tasolle vuosia kestäneen vaikuttamistyön jälkeen.

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset