Kulttuurisia ennakkoluuloja näinä aikoina riittää sivistysvaltioiden johtoa myöten, ja taiteen perinteinen tehtävä on tällaisia muureja murtaa. Mika Kaurismäen Mestari Cheng tekee sitä niin populaarilla otteella, että ainakin sanoma käy selväksi.
Kiinalainen huippukokki tupsahtaa poikansa kanssa Lapin peräkylään, joka on jäänyt sivuun aasialaisten turistilaumojen reiteiltä. Kuppilaan taloksi asettuva taituri herättää ensin hämmennystä ja vastarintaa niin tavoillaan kuin ruuillaan.
Valkoinen heteromies kiertää moiset kummajaiset kaukaa, ärisee Kari Väänäsen tyypittelemä turaukko, joka kelpaisi Jussi Halla-ahon vaalimainokseen. Ei kuitenkaan kuin alkumetrit.
Hyvän mielen komediassa jää murtuu äkkiä tuttavuutta tehdessä.
Kaurismäki muistuttaa, että lämpimiä ja pohjimmiltaan samanlaisia ihmisiä kasvaa niin arktisilla saloilla kuin Hunanin helteessä. Kaikille maistuvat hyvä ruoka, kaunis luonto ja kesäinen lempi.
Sympaattista on, joskin draama jää kevyeksi, kun hahmojen arkkityyppiset rosot silottuvat herttaista lopputulemaa taputeltaessa. Turaukkokin innostuu pitämään kiinalaista ruokaa suorastaan lääkkeenä.
Herkulliselta se kyllä näyttää, samoin Lapin maisemat. Elokuvan päämarkkina lieneekin rahoituksesta vastannut Kiina.
Villin pohjoisen eksotiikka on huudossa ylikansoitetussa Aasiassa.
