Kulttuuri

Finlandia-voittajan valmistuminen otti kahdeksan vuotta: "Oikean kertojaäänen löytäminen oli haastavaa"

Pajtim Statovci kirjoitti väkivallasta ja toiseudesta suoraan ja kaunistelematta. Helppoa se ei ollut. Vavisuttava romaani Bolla voitti kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon. Se on herättänyt myös kansainvälistä kiinnostusta.
Kirjailija Pajtim Statovci on saavuttanut teoksillaan kansainvälistä menestystä jo alle 30-vuotiaana. Keskiviikkona palkintokaappiin tuli vielä Suomen merkittävin kirjallisuuspalkinto, Finlandia. Kuva: Mauri Ratilainen
Kirjailija Pajtim Statovci on saavuttanut teoksillaan kansainvälistä menestystä jo alle 30-vuotiaana. Keskiviikkona palkintokaappiin tuli vielä Suomen merkittävin kirjallisuuspalkinto, Finlandia. Kuva: Mauri Ratilainen

Valmistuuko tämä kirja ollenkaan? Tällaistakin kirjailija Pajtim Statovci ehti miettiä kirjoittaessaan romaania Bolla (Otava). Kirjallisuuden Finlandia-palkinnon voittanut teos sai alkunsa jo vuonna 2011 eli noin kahdeksan vuotta sitten.

Välissä Statovci julkaisi esikoisteoksensa Kissani Jugoslavia (2014) sekä romaanin Tiranan sydän (2016), jotka saivat hyvän vastaanoton ja joiden käännösoikeuksia on myyty yli 20 kielialueelle.

Mikä Bollaa viivytti?

– Päähenkilön ääni tuntui vuosia väärältä. Oikean kerrontatavan ja rakenteen löytäminen oli haastavaa, hän kertoo.

Statovci kuvailee kirjoitustapaansa epäjärjestelmälliseksi ja kaoottiseksi. Hän saattaa kirjoittaa kappaleita toisinaan keskeltä, välillä alusta ja lopusta. Lisäksi hänellä on tapana kirjoittaa tekstiä moneen kertaan uudelleen.

Kirjoittamisessa oli välillä useiden kuukausien taukoja. Uudelleenkirjoittamisten ja lukuisten muokkausten jälkeen hän löysi lopulta kertojanäänen, joka tuntui autenttiselta ja oikealta.

Pajtim Statovci kirjoitti väkivallasta ja sodasta kaunistelematta. Finlandia-voittajateosta, Bollaa, on toisaalta kehuttu runollisesta ilmaisusta ja kauniista kielestä. Kuva: Mauri Ratilainen
Pajtim Statovci kirjoitti väkivallasta ja sodasta kaunistelematta. Finlandia-voittajateosta, Bollaa, on toisaalta kehuttu runollisesta ilmaisusta ja kauniista kielestä. Kuva: Mauri Ratilainen

Väkivallasta kirjoittaminen oli vaikeaa

Kirjassa on väkivaltaa ja pahuutta, mutta Statovci päätti kirjoittaa niistä suoraan ja kaunistelematta. Helppoa se ei ollut.

– Jotkut lukijat ovat sanoneet järkyttyneensä lukemastaan. Kirjan kirjoittaminenkin oli kyllä emotionaalisesti työlästä. Henkilöhahmojen ja tapahtumien väkivaltaisuus ja pahuus koettelivat toisinaan myös minua, hän tunnustaa.

Kirjaa on toisaalta kiitetty sen ilmaisuvoimasta ja kielellisestä kauneudesta. Myös kirjoittaja itse näkee, ettei teos ole pelkkää epätoivoa.

– Se on myös kirja toivosta ja onnesta. Sen henkilöillä on keinoja lohduttautua, hän sanoo.

Eläimet kertovat epätasa-arvosta ja muukalaisvihasta

Bolla käsittelee samankaltaisia teemoja, joista Statovci on kirjoittanut aiemmissakin teoksissaan. Niitä ovat miesten välinen rakkaus, juurettomuus, osattomuus, sota, väkivalta sekä perinteiden ja vapauden välinen ristiveto. Tapahtumien taustana ovat Jugoslavian hajoamissodat.

Statovci arvelee kirjoittavansa jatkossakin vastaavista aiheista.

– Ne ovat niin laajoja ja monipolvisia teemoja, etteivät ne tyhjene kirjoittamalla. Mutta millä tavalla kirjoitan, se jää nähtäväksi.

Myös eläinsymbolit ovat Statovcille tunnusomaisia. Hän tutkii kirjallisuuden eläinsymboleja myös kirjallisuustieteen väitöskirjassaan.

– Ihmisten suhtautumisessa luontoon ja eläimiin on jotakin rakenteellisesti samankaltaista kuin ihmisten suhtautumisessa toisiinsa, hän perustelee.

Eläinsymbolien kautta on mahdollista käsitellä esimerkiksi eriarvoisuutta, epätasa-arvoa ja muukalaisvihaa. Kirjan nimessä esiintyvä bolla tulee albanialaisista kansantaruista. Se tarkoittaa käärmeen kaltaista olentoa. Sivumerkityksiä ovat ”ulkopuolinen” ja ”paholainen”.

– Tässä kirjassa bolla on väärinymmärretty ja kaltoin kohdeltu olento kuten monet kirjan henkilöistäkin, Statovci sanoo.

Käännösoikeuksia myyty ulkomaille

Bollan käännösoikeuksia on jo myyty ulkomaille. Käännökset ilmestyvät aikaisintaan vuonna 2021. Matkustelua ja pr-töitä Pajtim Statovcilla on riittänyt vielä edellisten teosten kanssa.

Hän järjestää kirjan ilmestymisen jälkeen mielellään aikaa markkinoinnille, sillä katsoo sen nykyaikana kirjailijan velvollisuudeksi. Finlandia-palkintoa hän pitää suunnattoman suurena kunniana. Ennen kaikkea se on palkinto kirjalle ja kirjallisuudelle.

– Palkinto merkitsee minulle taiteilijana ja ihmisenä paljon. Tuntuu valtavan hienolta.

Yleisradion toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila valitsi voittajan

Kaunokirjallisuuden Finlandia-voittajan valinnut Yleisradion toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttilan mukaan Bolla kiteyttää syviä inhimillisiä tunteita.

–Se nostaa esiin ikuisia kysymyksiä, jotka ovat kaikkina aikoina ihmisille merkityksellisiä ja yhteisiä. Teos jätti minuun syvät jäljet ja jäi myllertämään mieltä pitkäksi aikaa.

Ylä-Anttilan mukaan Bolla on raju, väkivaltainen ehkä rumakin ja koettelee lukijaansa, mutta myös palkitsee monin verroin. Hänestä kieli on mitä kauneinta: aforistisia lauseita, runollisuutta keskellä kauheimpia ihmisen koettelemuksia, sodan julmuuksia.

–Rakkaus, yksinäisyys, unelmien toteutuminen tai toteutumattomuus. Mihin ihminen taipuu, kun ankarat ajat osuvat kohdalle? Miten henkinen kantti ja moraali kestää.

Merja Ylä-Anttilalle kirjassa oli merkityksellisintä ihmiseksi kasvamisen kuvaus.

–Kirja muistuttaa minua siitä, että jokaisella on ”bollansa”, näkymätön haamu, ulkopuolinen uhka, joka testaa ihmistä ja joka voi auttaa hänet kasvamaan parhaaksi versioksi itsestään, jos niin on tarkoitettu.

Uutista on päivitetty kello 16.30 valinnan tehneen Merja Ylä-Anttilan kommenteilla

Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkintoehdokkaana oli muun muassa hämeenlinnalainen kirjailija Juha-Pekka Koskinen teoksellaan Tulisiipi.

Juttua muokattu 27.11.2019 klo 15.21 lisäämällä tieto ja linkki Juha-Pekka Koskisesta.

Pajtim Statovci

Helsinkiläinen kirjailija ja kirjallisuudentutkija.

Syntynyt vuonna 1990 Kosovossa.

Asunut 2-vuotiaasta asti Suomessa.

Opiskellut yleistä kirjallisuustiedettä sekä televisio- ja elokuvakäsikirjoittamista Helsingissä.

Valmistelee väitöskirjaa kirjallisuuden eläinrepresentaatiosta.

Julkaissut romaanit Kissani Jugoslavia (2014) ja Tiranan sydän (2016).

Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinto 2019 teoksesta Bolla.