fbpx
Kulttuuri

Hämeenlinnalainen Mervi Suomalainen raivaa pusikoita muinaiskohteessa: "Tämä on ulkoilua ja kulttuuriperinnön suojelua"

Suomen muinaistaideseura otti Juusjärven kalliomaalauksen hoitaakseen. Kanta-Hämeestä ei ole adoptoitu vielä yhtään monumenttia.
Hämeenlinnassa reilut 20 vuotta sitten perustettu Suomen muinaistaideseura on adoptoinut Suomen ensimmäisen kalliomaalauskohteen, Juusjärven kalliomaalauksen Kirkkonummella. Kuva: Arja Parkkonen
Hämeenlinnassa reilut 20 vuotta sitten perustettu Suomen muinaistaideseura on adoptoinut Suomen ensimmäisen kalliomaalauskohteen, Juusjärven kalliomaalauksen Kirkkonummella. Kuva: Arja Parkkonen

Haluaisitko pitää huolta muinaisesta uhrikivestä, vanhasta kioskista tai peräti linnavuoresta? Tällaisiakin kohteita yhdistykset ja yhteisöt ovat adoptoineet hoidettavikseen Suomen museoiden Adoptoi monumentti -ohjelmassa.

Suomen ensimmäisen kalliomaalauksen adoptoi hiljattain Suomen muinaistaideseura, jonka puheenjohtaja on hämeenlinnalainen kuvataideopettaja Mervi Suomalainen. Yhdistys hoitaa ja dokumentoi Kirkkonummella sijaitsevaa Juusjärven kalliomaalausta.

– Yhdistys voi esimerkiksi siivota roskia ja Museoviraston luvalla raivata puskia kallion edestä, mutta kohteeseen ei saa kajota, hän kertoo.

Seura on myös hakenut avustusta palkatakseen kohteeseen jäkälätutkijan. Suomen kalliomaalaukset uhkaavat peittyä sammaleeseen ja jäkälään, ja nyt toiveissa olisi löytää turvallinen keino puhdistaa niitä.

– Kaikki tehdään Museoviraston valvonnassa, Suomalainen korostaa.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Hämeenlinnalainen kuvataideopettaja Mervi Suomalainen on Suomen muinaistaideseuran puheenjohtaja. Kuva: Terho Aalto
Hämeenlinnalainen kuvataideopettaja Mervi Suomalainen on Suomen muinaistaideseuran puheenjohtaja. Kuva: Terho Aalto /HäSa, arkisto.

Muinaistaideseura perustettiin Hämeenlinnassa

Suomen muinaistaideseura perustettiin Hämeenlinnassa vuonna 1998. Se kokoaa yhteen arkeologiasta, muinaisista kulttuureista ja erityisesti esihistoriallisista kalliomaalauksista ja -piirustuksista kiinnostuneita ihmisiä. Nykyään yhdistys toimii valtakunnallisesti, ja suuri osa jäsenistöstäkin on pääkaupunkiseudulta.

Niinpä yhdistys on jo aiemmin adoptoinut pronssikautisen Kasabergetin hautaröykkiön Helsingin Östersundomista. Siellä yhdistys retkeilee ja tarkkailee samalla, onko alueella esimerkiksi luvattomia nuotiopaikkoja tai liikaa pusikoita, jotka kaipaisivat raivaamista.

– Tässä yhdistyvät ulkoilu, kulttuurimaisemassa liikkuminen ja kulttuuriperinnön suojelu, Suomalainen sanoo.

Adoptoitavaksi löytyi 1960-luvulla keksitty kalliomaalaus

Juusjärven kalliomaalaus on Mervi Suomalaisen mukaan yksi Etelä-Suomen merkittävimmistä kalliomaalauskohteista. Se on suuri, ja siinä on selkeästi tunnistettavia kuvioita, esimerkiksi kala, kämmenen kuva ja ihmishahmoja.

Kohde löydettiin vuonna 1963, ja se oli silloin Suomen toinen tunnistettu kalliomaalaus. Ensimmäisen ilmoitti säveltäjä Jean Sibelius vuonna 1911 Vitträskistä. Vasta 1970–1980-luvuilla harrastus lisääntyi, ja kohteita alkoi löytyä lisää ja lisää. Monesti ne ovat vaikeasti havaittavia, eikä niiden ikää aluksi tajuttu.

Juusjärven maalaus sijaitsee Metsähallituksen maalla, mutta sen edessä järven rannassa on yksityinen kesähuvila. Adoptio eteni niin, että yhdistys otti ensin yhteyden Länsi-Uudenmaan museoon. Sen jälkeen tehtiin sopimukset maanomistajien kanssa.

– Omistajat olivat hyvillään adoptiosta, jotta yleisön käynnitkin tulisivat siten ohjatuiksi kohteeseen muualta kuin pihapiiristä, Suomalainen kertoo.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Juusjärven kalliomaalauksessa on selvästi erottuvia ihmishahmoja, kämmenenjälkiä ja kalakuvioita. Kuva: Arja Parkkonen
Juusjärven kalliomaalauksessa on selvästi erottuvia ihmishahmoja, kämmenenjälkiä ja kalakuvioita. Kuva: Arja Parkkonen

Ensin otetaan yhteys museoon

Milloin muinaistaideseura adoptoi jonkin kohteen Kanta-Hämeestä?

Mervi Suomalainen sanoo, ettei Kanta-Hämeessä ei ole kiinnostavia kalliomaalauskohteita, mutta sitäkin enemmän muita muinaisjäännöksiä kuten miekanhiontakiviä, kuppikiviä, hautaröykkiöitä ja muinaislinnoja.

Hän kannustaa yhdistyksiä, yhteisöjä ja koululuokkia ottamaan yhteyden paikalliseen museoon. Siitä voisi käynnistyä lyhytaikainen tai pitkäkestoisempikin adoptio.

– Hakuprosessi oli hiukan työllistävä, mutta itse toiminta on lähinnä ulkoilua ja reippailua hienoissa maisemissa, hän kuvailee oman yhdistyksensä kokemuksia.

Suomen muinaistaideseura järjestää Hämeenlinnassa Muinaisten kuvien iltapäivä -nimisen seminaarin lauantaina 27.11. Seminaari on loppuunmyyty.

Adoptoi monumentti

Adoptoi monumentti -ohjelma on vapaaehtoistyötä, jossa hoidetaan ja vaalitaan arkeologisia kohteita, historiallisia rakenteita ja vanhoja rakennuksia.

Yhdistykset ja yhteisöt voivat esimerkiksi kerätä tietoja kohteestaan, siivota, raivata vesakkoa tai tehdä hoitosuunnitelmia.

Toimintaa ohjataan paikallisten museoiden kautta, ja siitä pitää tehdä sopimus kohteen omistajan kanssa.

Adoptiot aloitti museokeskus Vapriikki Tampereella vuonna 2007, ja Pirkanmaalla on eniten adoptoituja kohteitakin.

Juusjärven kalliomaalaus

Hämeenlinnassa kotipaikkaansa pitävä Suomen Muinaistaideseura adoptoi äskettäin Kirkkonummen Juusjärven kalliomaalauksen.

Tunnettu vuodesta 1963.

Myös Kanta-Hämeessä on runsaasti muinaisjäännöksiä kuten kuppikiviä ja hautaröykkiöitä, mutta ei yhtään adoptoitua kohdetta.

Menot