Kulttuuri Hämeenlinna

Hämeenlinnan taidemuseon johtaja Jenny Valli haluaa haastaa käsityksen, että yleisömassat olisivat se asia, mitä museon pitää tavoitella

Kun Jenny Valli huomasi Hämeenlinnan taidemuseolle etsittävän uutta johtajaa, hänen oli yksinkertaisesti pakko hakea paikkaa.
Jenny Valli kehuu Hämeenlinnan taidemuseota vuolaasti. Johtajan haun auettua hänen oli vain pakko hakea paikkaa. Kuva: Pekka Rautiainen
Jenny Valli kehuu Hämeenlinnan taidemuseota vuolaasti. Johtajan haun auettua hänen oli vain pakko hakea paikkaa. Kuva: Pekka Rautiainen

Hämeenlinnan taidemuseon uuden johtajan Jenny Vallin piti opiskella taidehistoriaa siihen asti, että hän keksii jotain järkevää sen tilalle. Opiskeluista urkeni kuitenkin ura, joka on johtanut hänet nyt Hämeenlinnaan.

– En ole koskaan ollut urakeskeinen, mutta nyt jälkeenpäin katsottuna tekemisissäni voi nähdä johdonmukaisuutta, hän sanoo.

 

Seinättömästä museosta fyysiseen kontaktiin

Valli kuvailee itseään organisoijatyypiksi, isosiskoksi, jolle kokonaisuuksien hallinnoiminen sopii. Ennen Hämeenlinnaan tuloa hän johti Raumalla sijaitsevia Lönnströmin museoita.

Säätiöpohjainen Lönnströmin museot on nykyään taidemuseonsa osalta seinätön museo. Se luopui vuonna 2014 Rauman keskustassa sijainneesta taidemuseorakennuksestaan. Nykyään taidemuseo rahoittaa vuosittain avoimella haulla valittavia nykytaideprojekteja.

Vallin mukaan päätöksen taustalla oli taloudellinen tilanne, mutta myös uskallus kokeilla uutta.

Päätökseen vaikutti myös Lönnströmin säätiön tausta. Sillä ei ollut alun perin vakituista museotilaa, vaan tila hankittiin vasta 1990-luvulla resurssien niin salliessa. Tilasta luopuminen oli tavallaan luonnollinen säästökeino.

Valli kuitenkin korostaa, että Hämeenlinnassa ei vastaavia radikaaleja ratkaisuja ole tulossa, eikä niille ole edes tarvetta.

– Hämeenlinnan taidemuseolla on hieno kokoelma, hyvät tilat ja asiantunteva henkilökunta. Täällä fyysinen kontakti kokoelmaan on tärkeä.

 

“Pakko hakea”

Hämeenlinnan taidemuseolla on parhaillaan menossa kaksi vanhaa taidetta esittelevää näyttelyä. Vaikka Valli on suuntautunut itse nykytaiteeseen, hänen mielestään vanha taiteen merkitys museoille on suuri. Kuva: Pekka Rautiainen
Hämeenlinnan taidemuseolla on parhaillaan menossa kaksi vanhaa taidetta esittelevää näyttelyä. Vaikka Valli on suuntautunut itse nykytaiteeseen, hänen mielestään vanha taiteen merkitys museoille on suuri. Kuva: Pekka Rautiainen

Kun Valli huomasi Hämeenlinnan taidemuseoon haettavan uutta johtajaa, ei hän ollut varsinaisesti vielä suunnitellut lähtevänsä Lönnströmiltä.

– Ajattelin kuitenkin heti, että minun on pakko hakea. Olen aina arvostanut Hämeenlinnan taidemuseota.

Hänen mukaansa museolla on ollut hienoja näyttelyitä, ja lisäksi sen linjassa yhdistyvät hyvin vanha taide ja nykytaide.

– Se sopi työhistoriaani. Olen suuntautunut nykytaiteeseen, ja saan siitä itse eniten irti, mutta myös vanhan taiteen merkitys museoille on iso.

 

Yleisömassat vai taiteen vaikuttavuus?

Suomessa nykytaiteen ympärille on kehittynyt suoranainen buumi. Etenkin sosiaalisessa mediassa näkyvä suosio on saanut ihmiset jonottamaan syksyllä avattuun Amos Rexiin tai vuonna 2016 Helsingin taidemuseossa esillä olleen Yayoi Kusaman näyttelyn yksittäisiin teoksiin.

Museot ovat tosin nosteessa myös muuten. Esimerkiksi Museokortin suosio on kasvanut vuosi vuodelta.

Valli haluaa kuitenkin haastaa käsityksen siitä, että yleisömassat olisivat se asia, mitä museoiden kannattaa ensisijaisesti tavoitella.

– Mielestäni tärkeämpää olisi, että ihmiset vaikuttuisivat taiteesta. Onko parempi, että näyttely vaikuttaa merkittävästi viiden sen nähneen ihmisen elämään kuin, että sen käy katsomassa mahdollisimman moni?

 

Naistaiteilijat sydäntä lähellä

Seuraava Hämeenlinnassa tiedossa oleva näyttely esittelee taidemuseon kokoelmissa olevia Kalle Carlstedtin puupiirroksia ja guassimaalauksia. Kesällä museossa on esillä Hjalmar Munsterhjelmin maisemataidetta.

Vallin mukaan ohjelmaa on suunniteltu jo vuodelle 2021 saakka, mutta se ei ole vielä julkista. Hän korostaa, että museon linja ei hänen myötään ole juuri muuttumassa.

– Kävimme heti ensimmäisenä työpäivänäni henkilökunnan kanssa läpi tulevaa. Meillä on aiheesta samanlaiset näkemykset.

Työssään Valli aikookin korostaa keskustelua muun henkilökunnan kanssa. Mikään itsevaltias hän ei halua olla.

Museotyössä tärkeiksi kokemistaan asioista hän nostaa esiin esimerkiksi koulujen kanssa tehtävän yhteistyön. Myös naistaiteilijat ovat Vallin sydäntä lähellä.

– Tunnen aiheesta käydyn keskustelun, jossa pohditaan, saako taiteilijan sukupuolta korostaa, mutta mielestäni etenkin vanhan polven naistaiteilijoiden asema on ollut sellainen, että sitä nimenomaan pitää korostaa. HÄSA

Jenny Valli

Hämeenlinnan taidemuseon johtaja, aloitti työssään huhtikuun alussa.

Opiskellut taidehistoriaa Åbo Akademissa. Koulutukseltaan filosofian maisteri.

Vallin aiemmin johtamien Lönnströmin museoiden taidemuseo on ehdolla Vuoden 2018 museoksi.

Lönnströmin museoiden lisäksi työskennellyt aiemmin muun muassa Turun taidemuseon amanuenssina.

Asuu Hämeenlinnan keskustassa, perheeseen kuuluu kaksi pientä lasta.

Harrastaa astangajoogaa.