Kulttuuri Hämeenlinna

Hämeenlinnassa kasvanut Pekko Pesonen keksi yhdistää perunan, yrittäjyyden ja keskiajan: "Tämä oli paras leffaidea ikinä" - Koronan vuoksi siirretty elokuva sai vihdoin ensi-iltansa

Hämeenlinnalaislähtöinen käsikirjoittaja Pekko Pesonen halusi tehdä jenkkityylisen komedian startup-kulttuurista. Keskiaikaan siirrettynä siitä syntyi kertomus perunan lanseerauksesta naurismaahan. Eräs katsoja korvaisi Peruna-elokuvalla jopa osan kauppatieteen opinnoista.
"Hämeenlinna oli aivan mahtava paikka kasvaa, koska täällä oli uskomattoman hyvät mahdollisuudet tehdä kaikkea kulttuurin saralla", Pekko Pesonen kiittelee vanhaa kotikaupunkiaan. Kuva: Pekka Rautiainen
"Hämeenlinna oli aivan mahtava paikka kasvaa, koska täällä oli uskomattoman hyvät mahdollisuudet tehdä kaikkea kulttuurin saralla", Pekko Pesonen kiittelee vanhaa kotikaupunkiaan. Kuva: Pekka Rautiainen

Uuden ajan alussa 1600-luvulla Suomi oli vielä vannoutunut naurismaa. Peruna oli kuin Alien – outo tunkeutuja vieraalta maalta.

Millaisia vaikeuksia mahtoi kokea yrittäjä, joka halusi julistaa epäluuloiselle kansalle uuden juureksen ilosanomaa?

Tähän kysymykseen vastaa Pekko Pesosen käsikirjoittama uutuuselokuva Peruna.

Elokuva pyöri ennakkonäytännöissä Hämeenlinnan Bio Rexissä jo vuodenvaihteessa, mutta koronan vuoksi sen valtakunnallista ensi-iltaa jouduttiin siirtämään useaan otteeseen koronaepidemian takia. Lopulta se koitti: elokuva on ensi-illassa tänään perjantaina 13. elokuuta 2021.

Keskiaikainnostus tarttui Aulangolla

Pesonen kertoo lähteneensä alun perin kirjoittamaan komediaa startup-yrittäjyydestä.

– Koetin hahmottaa aloittelevan yrittäjän tyypillistä polkua ja siirsin ne vaiheet ja vaikeudet ihan pokkana keskiajalle. Aloin miettimään, mikä oli silloin hämmentävä uutuustuote. Peruna tuntui ajatuksena hauskalle, sillä me kaikki tiedämme, että kyllä se jossain vaiheessa löi läpi, Pesonen kertoo.

Keskiaikainnostuksen Hämeenlinnassa kasvanut Pesonen sai jo nuorena poikana Aulangolla, jossa hän järjesti kaverinsa, nykyisin Palefacena tunnetun rap-artisti Karri Miettisen, kanssa larppeja eli liveroolipelejä.

Hän olikin innoissaan hoksattuaan yhdistää ideansa startup-komediasta juuri keskiaikaan.

– Tajusin heti, että tämä on paras leffaidea, minkä tulen varmaan ikinä saamaan. En ole kuullut mistään ideastani niin paljon ylistystä etukäteen.

Fiktion lomassa herkullisia faktoja

Pesonen teki huolelliset taustatyöt haastattelemalla kotimaisia yrittäjiä. Hän poimi elokuvaansa myös herkullisia faktoja keskiajalta.

– Vaikka Peruna onkin eräänlaista Monty Python -historiaa, siellä on mukana myös ihan oikeita detaljeja, kuten esimerkiksi setelin keksiminen tai se, miksi muotokuvamaalarit suosivat antiikin ajatonta tyyliä.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Peruna-elokuvassa Mimosa Willamon (vas) ja Linda Maneliuksen hahmot ihmettelevät Joonas Nordmanin esittämän päähenkilön uutta keksintöä eli perunaa. Kuva: Algimantas Babravicius
Peruna-elokuvassa Mimosa Willamon (vas) ja Linda Maneliuksen hahmot ihmettelevät Joonas Nordmanin esittämän päähenkilön uutta keksintöä eli perunaa. Kuva: Algimantas Babravicius

Pesosen tavoitteena oli käsikirjoittaa jenkkityylinen komedia, joka olisi vitseiltään rikas ja kerroksellinen.

– Tavoite onnistui minusta aika kivasti. Pikkupoikia naurattavat kakkajutut, kun taas osa vitseistä avautuu niille, jotka tietävät jotain yrittäjyydestä.

Elokuvassa on esimerkiksi kohtaus, jossa menestynyt yrittäjä luennoi toisille yksisarvinen otsassaan.

– Startup-maailmassa miljardin dollarin arvostuksen saavuttaneita yrittäjiä kutsutaan yksisarvisiksi. Toki sen voi nähdä myös niin, että jotain on noussut hattuun, Pesonen hymyilee.

Konkurssi on vasta alku yrittäjyyteen

Elokuva-alan freelancer kertoo samaistuvansa itsekin yrittäjiin.

– Myös minun työssäni on pitkälti kyse riskin ottamisesta ja peräänantamattomuudesta mennä kohti omaa visiota. Toisaalta pahiten tämän leffan päähenkilö on menossa metsään, kun hän alkaa kuvitella, että kaikki on kiinni vain hänestä itsestään.

Yrittäjyys on rankka laji. Se voi koetella ihmissuhteita ja terveyttä tai viedä jopa itsemurhan partaalle.

Pesonen toivoo hyvän mielen elokuvansa tuovan ihmisille toivoa. Päähenkilö ei meinaa alkuun ollenkaan tajuta, mikä aarre hänellä on käsissään.

– Moni sanoo, ettei yrittämisestä tiedä mitään, jos ei ole tehnyt kerran konkurssia. Siihen ei kannata lopettaa.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Eero Herranen näyttelee Birger Suurta, jolta perunankasvattajat käyvät pyytämässä rahoitusta uuden tuotteen lanseeraukseen. Kuva: Pekka Rautiainen
Eero Herranen näyttelee Birger Suurta, jolta perunankasvattajat käyvät pyytämässä rahoitusta uuden tuotteen lanseeraukseen. Kuva: Pekka Rautiainen

Pesonen kertoo saaneensa parhaan palautteen eräältä kaupallisella alalla toimivalta katsojalta.

– Hän sanoi elokuvan nähtyään, että tällä voisi korvata kauppiksen kaksi ensimmäistä vuotta.

Hevonperän esikuvana Raaseporin linnoitus

Elokuvan tapahtumapaikkana on Hevonperän linna, joka on jäämässä syrjään Hämeen Härkätien tulevasta linjauksesta. Pesonen kertoo, ettei ajatellut Hevonperää luodessaan niinkään Hämeen linnaa, vaan Raaseporin linnoitusta.

– Se sijaitsee keskellä metsää ja sen vierestä meni aikanaan joki, joka on sittemmin kuivunut.

Viimeksi Pesonen kävi Hämeen linnalla joulukuussa vieraillessaan Sairiossa asuvan äitinsä luona.

– Hämeenlinna oli aivan mahtava paikka kasvaa, koska täällä oli uskomattoman hyvät mahdollisuudet tehdä kaikkea kulttuurin saralla. Esimerkiksi Miniteatteri oli minulle ihan hirveän tärkeä juttu. Tuskinpa olisin tällä alalla ilman sitä kokemusta, Pesonen kiittää. HÄSA

Peruna

Ohjaus Joona Tena.

Käsikirjoitus Pekko Pesonen.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

Peruna oli 1600-luvulla outo ilmestys, kuin Alien. Kuva Toni Rasinkangas

Rooleissa Joonas Nordman, Mikko Penttilä, Linnea Leino, Alex Anton, Kari Hietalahti, Kari Ketonen, Mimosa Willamo, Linda Manelius, Antti Luusuaniemi, Eero Herranen (kuvassa), Ville Myllyrinne ja Tommi Korpela.

Ikäraja 7 vuotta. Kesto 109 minuuttia.

Kuvattiin viime vuonna Liettuassa. ”Siellä oli hienoja miljöitä, mitä ei Suomesta enää löydy. Esimerkiksi Hämeen linnassa näkyy tosi paljon nykypäivän rakenteita.”

Valtakunnallinen ensi-ilta tällä tietoa 12.2.2021. Ensi-iltaa on koronaepidemian takia jouduttu siirtämään.

Hämeenlinnassa Bio Rex on näyttänyt elokuvaa joulusta lähtien.

Menot