Kulttuuri Hämeenlinna

Hattulassa kasvaneen dekkaristin Mauri Sariolan kolme vuosikymmentä puristetaan 30–45-minuuttiseksi dokumentiksi

Dekkaristi Mauri Sariolasta tehdään 30–45-minuuttinen dokumentti Hämeen rahaston apurahalla. Materiaalia on ehtinyt kertyä jo useita tunteja, vaikka urakka on vasta alkutekijöissä.
Raimo Sariola -dokumenttia kuvattiin keväällä Viidentienristeyksellä lähellä Niinisalon varuskuntaa. Kuvassa tuottaja Raimo Salo, majuri Pekka Termala, Porin prikaatin tiedottaja Annu Porttila ja ohjaaja Esa Sironen.

Fiktiivisen hattulalaisen rikostarkastajan Leo Susikosken isä, dekkarikirjailija Mauri Sariola (1924–1985), saa oman dokumenttinsa.

Suomen kaikkien aikojen tuotteliaimman rikoskirjailijan värikkäimmistä elämänvaiheista kertovan dokumentin kuvaukset ovat täyttä häkää käynnissä.

Luvassa on sota-ajan, jälleenrakentamisen ja 1960-luvun ajanhengen sekä rikollisuuden kuvaa, joista jäi jälki erityisesti Sariolan Susikoski-romaaneihin.

– Useita tunteja on raakamateriaalia jo kertynyt, vaikka urakka on vasta ihan alussa. Dokkarin optimaalinen kesto olisi 45 minuuttia, jolloin sen voisi esittää vaikka lukioissa opetustarkoituksessa, dokumentin tuottaja ja kuvaaja Raimo Salo sanoo.

 

Viiden tien risteys

Toukokuussa sotakamreerin arvonimen 63. suomalaisena saaneen Salon yhteyksistä Puolustusvoimiin on ollut etua dokumentin teossa. Kuvausryhmä haastatteli majuri Pekka Termalaa Porin prikaatissa Niinisalossa RUK:n muistomerkillä ja legendaarisessa Viidentienristeyksessä.

– Sariola kävi Niinisalossa reserviupseerikoulun (RUK) ennen Lapin sodan -komennustaan kesällä 1944. Kokemuksistaan hän kirjoitti Viiden tien risteys -kirjan, Salo kertoo.

Sariolan sotaromaani löytyy myös Hattulan kirjastosta Juteinitalosta, jossa ryhmä on käynyt kuvaamassa Sariolan tuotannosta koostuvaa vitriininäyttelyä. Samalla reissulla kuvausryhmä kävi Hauholla haastattelemassa vanginvartija Veijo Toivasta, joka on Sariola-tietäjä.

– Toivanen suuntautui omalle alalleen kimmokkeena Sariolan dekkareista. Mies on kävelevä tietopankki. Hän on voittanut monta kertaa kovatasoisen Päätalo-tietokilpailun, Salo hämmästelee.

Dokumenttia ei dramatisoida näyttelijöin. Se pohjautuu haastatteluihin, joita on Salon mukaan luvassa toistakymmentä. Tänä kesänä kuvataan muun muassa Sariolan lesken Tuula Sariolan haastattelu.

 

Rahat meni ja vähän muutakia

Hattulassa kasvanut ja Hämeenlinnan lyseossa oppikoulunsa käynyt Mauri Sariola eli perin värikästä elämää.

Pelihimoinen kirjailija hävisi korttipeleissä ensin rahansa, jonka jälkeen autonsa, talonsa ja ainakin yhden parisuhteensa. Sariola ei pelännyt ottaa velkaa, jota sodan jälkeisinä vuosina Helsingissä sai suhteellisen helposti korkeaa korkoa vastaan.

– Sariola oli niin sanotusti boheemi rahankäyttäjä. Se mikä tuli kirjoittaen, meni viheltäen, Salo sanoo.

Suomessa uhkapelaamisen kultakausi oli 1950–1970-luvuilla. Sariola ei ehtinyt maksaa kaikkia pelivelkojaan vuoteen 1985 mennessä, jolloin hän menehtyi sappikivileikkaukseen.

 

Muutkin perintöä kuin pelivelat

Kirjailija jätti jälkeensä muutakin kuin isot pelivelat. Hän ehti kirjoittaa satakunta teosta.

– Sariola oli erinomainen aikansa kuvaaja ja verrattavissa omalla sarallaan Kalle Päätaloon ja Volter Kilpeen, Salo huomauttaa.

Sariolan kirjojen pohjalta on tehty kolme elokuvaa, joissa Susikoskea näyttelivät Ismo Kallio ja Åke Lindman. Yhdeksän kirjaa Sariola teki salanimellä Esko Laukko.

– Parhaimmillaan ahkera kirjailija julkaisi jopa kolme kirjaa vuodessa. Hän oli Gummerruksen leivissä Päätalon tavoin.

 

Materiaalilla on oma tahto

Saloa ei kauhistuta, vaikka alle tunnin mittaiseen dokumenttiin kertyisi valtava määrä materiaalia.

– Olemme sopineet että kaikki raakamateriaali menee apurahaa hakeneelle Mauri Sariola -seuralle, jolla on hillitön kokoelma dataa dekkaristista.

Dokumentin ohjaaja Esa Sironen on todennut, että kerätyllä materiaalilla on oma tahtonsa, joka tulee ilmi leikkausvaiheessa. Kaksikko on puskenut Kulttuuriosuuskunta Mielleyhtymä -tuotantoyhtiönsä kautta useita dokumentteja Alfa-tv:n käyttöön.

– Esimerkiksi Lentäjien sota -dokumentin 60 tunnin kuvausmateriaali sorvattiin 60-minuuttiseksi ohjelmaksi. Työ on sitä, että roskat lakaistaan pois päältä ja pöytään pannaan parasta! Salo naurahtaa.

 

Dokumentteja jonossa

Sariolasta ei tuotantoyhtiö ole vielä tehnyt tv-sopimusta, mutta muuten esitystä odottaa 14 dokumenttia, joista viisi ensiesitystä tänä kesänä. Kaksikko on tehnyt dokumentit muun muassa hattulalaisesta suomen kielen tienraivaajasta Jaakko Juteinista sekä punapanssareista Suomen sodissa.

Mauri Sariola -dokumenttia tehdään Hämeen kulttuurirahaston 20 000 euron apurahalla. Kuvaukset jatkuvat tämän vuoden. Dokumentin on määrä valmistua loppuvuodesta 2020. HäSa

Mauri Sariola

Syntyi Helsingissä 25.11.1924.

Kansakoulunsa kävi Hattulassa, oppikoulunsa Hämeenlinnan lyseossa ja Toijalan yhteiskoulussa.

Ylioppilaaksi Sariola julistettiin jatkosodan aikana vuonna 1943 ilman varsinaisia ylioppilaskirjoituksia, kun sai kutsun asepalvelukseen.

Jätti opinnot Helsingin yliopiston lakitieteellisessä tiedekunnassa kesken.

Työskenteli Helsingin Sanomien oikeussalitoimittajana.

Harrasti shakkia, historiaa, matkailua, uhkapelejä.

Kuoli sappileikkauksen jälkeisiin komplikaatioihin 9.8.1985 Helsingissä. Haudattu Hattulaan.

Palkittu

Laukausten hinta -esikoisromaani vuonna 1956.

Kirjoittanut lähes sata teosta, joita julkaistu yli kymmenellä kielellä lähes 20 maassa.

Parhaan ulkomaisen dekkarin Prix du Roman d’Adventure -palkinto teoksesta Lavean tien laki (Ranskassa 1969).

Suomessa Sariolan kirjoja on myyty yli kaksi miljoonaa kappaletta.