Kulttuuri Riihimäki

Helene Schjerfbeck on Riihimäen taidemuseon vetonaula – Teoksia kysellään jatkuvasti lainaan eri puolille maailmaa

Helene Schjerfbeck on yksi Suomen merkittävimmistä taiteilijoista ja Riihimäen taidemuseon vetonaula. 157 vuotta sitten syntyneen taiteilijan tuotantoa on tänä kesänä esillä Lontoossa, minne matkusti teoksia myös riihimäkeläiskokoelmasta.
Riihimäen taidemuseon kokoelmista löytyvän Schjerfbeckin Enkeli-teoksen takaa löytyi kirje, jonka taiteilija oli lähettänyt teoksen omistaneelle henkilölle. Amanuenssi Tanja Pääskynen kertoo kirjeen paljastaneen teoksen olevan osa isompaa Schjerfbeckin suunnittelemaa kokonaisuutta. Lopullinen teos ei ikinä valmistunut. Kuva: Pekka Rautiainen
Riihimäen taidemuseon kokoelmista löytyvän Schjerfbeckin Enkeli-teoksen takaa löytyi kirje, jonka taiteilija oli lähettänyt teoksen omistaneelle henkilölle. Amanuenssi Tanja Pääskynen kertoo kirjeen paljastaneen teoksen olevan osa isompaa Schjerfbeckin suunnittelemaa kokonaisuutta. Lopullinen teos ei ikinä valmistunut. Kuva: Pekka Rautiainen

Yksi Suomen suurimmista Helena Schjerfbeck -kokoelmista löytyy Riihimäen taidemuseolta. Museolle vuonna 1993 lahjoitettu Tatjana ja Pentti Wähäjärven kokoelma sisältää 35 Schjerfbeckin teosta.

– Osa teoksista on paperipohjaisia maalauksia, piirustuksia, luonnoksia ja litografioita, jotka ovat tietenkin harvemmin esillä. Myös muista teoksista vain osa on kokoaikaisesti meillä esillä, taidemuseon amanuenssi Tanja Pääskynen kertoo.

Suomen suurin Schjerfbeck-kokoelma on Ateneumilla, jolla on satoja taiteilijan teoksia. Muita merkittäviä kokoelmia on Gyllenbergin säätiöllä ja Didrichsenin taidemuseolla.

Wähäjärvien myötä taidemuseolle

Helene Schjerfbeckillä ei varsinaisesti ole mitään erityistä sidosta Riihimäelle. Teokset ovat päätyneet taidemuseolle jossain määrin onnekkaiden sattumusten kautta.

Riihimäkeläislähtöinen taidekauppias Pentti Wähäjärvi, jonka taidekokoelman ympärille Riihimäen taidemuseo on alun perin perustettu, sattui tuntemaan Helene Schjerfbeckin taidekauppiaana ja mesenaattina toimineen Gösta Stenmanin.

– Stenmanilla oli jopa jonkin aikaa Schjerfbeckin kanssa sopimus, jonka mukaan tiettyä kuukausittaista summaa vastaan, taiteilija antaa valmistuvat teoksensa hänelle myytäväksi. Wähäjärvi puolestaan teki paljon kauppaa Stenmanin ja tämän perikunnan kanssa, Pääskynen kertoo.

Wähäjärvi tunnettiin Schjerfbeck-kauppiaana, joten hän osti teoksia myös muualta, jos sattui niitä löytämään. Esimerkiksi Riihimäen taidemuseon teoksista kuuluisimman Tehdastyöläisiä matkalla työhön (1921–22) hän osti hyvinkääläisiltä Torckellin neideiltä, jotka kuuluivat Schjerfbeckin ystäväpiiriin.

– Wähäjärvi ihmettelikin, että sellaisesta pienestä puutalosta löytyi tällainen helmi, Pääskynen sanoo.

Lainapyyntöjä Lontoota myöten

Schjerfbeckit ovat Riihimäen taidemuseolle ehdoton valttikortti. Pääskynen kertoo, että museoon rakennettiin erityinen kokoelmatila, jossa teoksia on aina esillä, koska yleisöltä tuli aiheesta niin paljon kyselyitä.

Teoksia lainataan jonkin verran myös muiden museoiden näyttelyihin ja jopa ulkomaille. Tällä hetkellä Tehdastyöläisiä matkalla työhön ja sen takaa löytynyt taiteilijan keskeneräinen omakuva ovat lainassa Lontoossa Royal Academy of Artsilla, jossa ne asetetaan esille 20. heinäkuuta avautuvaan Schjerfbeck-näyttelyyn. Tehdastyöläisten lisäksi kokoelman töistä liikkuvat paljon Schjerfbeckin kukka-asetelmat ja Pariisitar– ja Enkeli-teokset.

Välillä teospyynnöt myös yllättävät. Esimerkiksi Lontooseen ei ensisijaisesti pyydetty Tehdastyöläiset-teosta, vaan sen takana olevaa omakuvaa.

– Se oli meistä niin erikoista, koska kyse on kuitenkin keskeneräisestä työstä, jossa näkyy osoitetarran liimauspaikka ja tullileimoja, mutta toisaalta se taiteilijan muiden omakuvien kanssa nostaa hyvin esiin niiden kehityskaaren.

Vakuutukset ja turvatoimet varmistavat

Pääskynen kertoo, että teoslainoissa noudatetaan alan käytäntöjä. Kyse ei ole voitollisesta toiminnasta, vaan toisille taidemuseoille teoksia lainataan ilmaiseksi.

– Lainaava museo tosin maksaa teoksen kuljetuksen ja vakuuttaa teoksen sen ilmoitetusta arvosta.

Vakuutuksella ja muilla turvatoimilla varmistetaan, että lainatuille teoksille ei satu mitään. Tämän takia myös teosten lähetyspäivämäärät ja -tavat ovat salaisia.

Lontoota ennen Schjerfbeckin teoksia on lainattu ulkomaille ainakin Tanskaan, Hollantiin ja Saksaan. Japanissa teoksia osallistui lähes vuoden mittaiselle näyttelykiertueelle, jonka myötä Riihimäellä vieraili aiheesta miljoonalevikkiseen Nippon-sanomalehteen kirjoittanut toimittaja.

Myös Lontoon Royal Academysta saapui toimittaja tekemään taiteilijasta juttua.

– Schjerfbeck on tärkeimpiä vientitaiteilijoitamme. Hän oli niin edellä aikaansa.

Pääskynen itse kertoo, että vaikka hän on katsellut taidemuseon kokoelman Schjerfbeckejä jo useamman kymmenen vuoden ajan, onnistuvat ne edelleen vangitsemaan hänen huomionsa kauneudellaan.

– Royal Academyn toimittajan kanssa keskustelimme siitä, mikä Schjerfbeckin teoksissa viehättää. Ehkä niiden pelkistyneisyys ja olennaisen etsimiseen keskittyvä ilmaisu sopivat tähän aikaan. Joka tapauksessa, jos teos kestää aikaa näin hyvin, sen täytyy olla elämää suurempaa taidetta. HÄSA

Schjerfbeckin syntymäpäivänä 10.7. Riihimäen taidemuseoon vapaa pääsy. Klo 14 museolla Helene Schjerfbeck -teemaopastus, klo 18 KulkuriTeatteri: Jää hyvästi Helene.

Helene Schjerfbeck

Syntyi 1862, Helsingissä. Kuoli 1946 Saltsjöbadenissa Ruotsissa.

Taiteellinen ura kesti yli 70 vuotta.

Vietti uransa aikana pitkiä aikoja Ranskassa, missä kouluttautui ja maalasi.

Schjerfbeckin syntymäpäivänä 10.7. vietetään nykyään Suomen kuvataiteen päivää, jota on suositeltu liputettavaksi vuodesta 2017 lähtien.

Royal Academy of Artsissa Lontoossa 20.7. avautuva Schjerfbeck-näyttely nähdään syksyllä myös Suomessa. Näyttely on esillä laajempana kokonaisuutena Ateneumissa 22.11.2019–26.1.2020.

Lontoon näyttelyä ennakoiden brittilehti Guardianissa julkaistiin 6.7. Schjerfbeckistä laaja artikkeli, jossa taiteilijaa tituleerataan “Suomen Munchiksi”.