Kulttuuri Hämeenlinna

Heta Laitakari valaa pronssia ja veistää valoa

Tamperelainen kuvataiteilija Heta Laitakari yhdistää töissään muun muassa pronssia, valoa ja orkideoja.
Heta Laitakarin Kuun kukat -sarjassa tärkeää on valo. Kuva: Pekka Rautiainen
Heta Laitakarin Kuun kukat -sarjassa tärkeää on valo. Kuva: Pekka Rautiainen

Vihreä kasvinvarsi kiemurtelee pronssisen renkaan ja siitä erkanevan ”lehden” vierellä. Kestää hetken ymmärtää, että kasvi on elävä.

– Minua kiinnostaa hybridiys, se, että kasvin ja veistoksen raja hämärtyy. Pronssin ja kasvien värit ja muodot menevät kiinnostavasti yksiin, kertoo tamperelainen taiteilija Heta Laitakari.

Laitakarin näyttely Mysterious on tammikuun ajan esillä Galleria Koneessa Verkatehtaalla. Vuoden 2015 jälkeen valmistuneissa teoksissa valo ja varjo yhdistyvät veistoksellisuuteen ja jopa korumaisuuteen. Osassa teoksista tosiaan on myös eläviä kasveja, kuten maaorkideoja ja pieni pihlajanalku.

– Tärkeää on muoto. Mitään kukkaruukkuja nämä teokset eivät ole. Olennaista minulle on kaipuu salaisuuksiin, tietty kaiho.

 

Katso video:

Kuvaaja: Lauri Seppänen

 

Näyttelyn nimi, Mysterious, saa aikaan monenlaisia mielleyhtymiä. Laitakari kertoo, että hänellä on aina ollut sisäinen veto kohti maagista ja mysteeriä. Suurin mysteeri on kuitenkin luonto itse, hienosyisine mekanismeineen. Teoksissa tärkeitä ovat muun muassa taustalevyihin tai seiniin heijastuvat, hennot varjot.

– Ajattelin esimerkiksi kesäöisin virittyvää tunnelmaa.

Galleria Koneen -näyttelyssä on eniten pronssiveistoksia. Laitakari ei tee töitään niinkään materiaali edellä, vaan tärkeintä on flow, virtaava tila.

– Ikään kuin maalailen veistokseni. Annan vain käsien tehdä.

Oma, erillinen sarjansa on Kuun kukat. Seinille ripustetuissa, keveissä teoksissa yhdistyvät ennen kaikkea valo ja varjo. Varjostimen kuviot ovat japanilaisen estetiikan mieleen tuovia tarkennuksia luonnonnäkyihin.

– Ne ovat myös puhekuplia ja muistokupuja.

 

Suurella osalla suomalaisista on jonkinlainen suhde metsässä kulkemiseen. Sankat korvet ovat nykyisin tosin korvautuneet kaupunkimetsillä. Laitakari valaa töihinsä omia metsämuistojaan ja -mielikuviaan. Luontoaiheet ovat kulkeneet hänen mukanaan ”hyvin pitkään”.

Jokainen katsoja luo teoksiin omat merkityksensä, mutta taiteilija pohtii niissä myös luonnon nykyistä tilaa. Luonnon hätää.

– Eniten on kuitenkin kyse toivosta.

Luonto on täynnä tiukkaan pakattua tietoa ja viisautta. Esimerkiksi kukat ja lehdet tietävät automaattisesti, millaisiksi niiden pitää aueta ja kasvaa.

 

Kuva: Pekka Rautiainen
Kuva: Pekka Rautiainen

 

Laitakarin tausta on ympäristötaiteessa. Sitä ennen hän oli puuseppä. Nykyään hän tekee veistoksia valosta ja pronssista. ”Pronssikausi” on kestänyt viimeisimmät kuusi vuotta.

– Kaikki nivoutuu toisiinsa.

Tulevaisuudessa Laitakari haluaisi tehdä joko vielä pienempiä tai vaihtoehtoisesti todella suuria töitä, kokonaisia viherseiniä, jotka olisivatkin veistoksia. HÄSA

Heta Laitakari: Mysterious. Galleria Kone, Verkatehdas. Esillä 28.1. saakka.

Heta Laitakari

Tamperelainen kuvataiteilija, s. 1975.

Valmistunut kuvataiteilijaksi ympäristötaiteen linjalta Tampereen ammattikorkeakoulusta 2001.

Teoksia on ollut esillä lukuisissa yksityis- ja yhteisnäyttelyissä eri puolilla Suomea.

Yhdistää mielellään valoa ja veistettäviä materiaaleja. ”Valo ja hämärän asteet on väline, jolla johdatan katsojan ja kokijan rauhoittumisen äärelle.”

Päivän lehti

28.9.2020

Fingerpori

comic