Kulttuuri Hämeenlinna

Itkuvirsi on ikuisen eron runoutta – Vanajaveden opistossa perataan kansanmusiikkia

Ennen laulut olivat muistin varassa. Isot ja pienet tarinat uusiutuivat koko ajan.
Kuvituskuva. Kuva: Toni Rasinkangas
Kuvituskuva. Kuva: Toni Rasinkangas

Miten olisi vanhemman perinteen runolauluja, itkuvirsiä, maanituksia ja paimenmusiikkia?

Vanajaveden opistossa (Vop) alkaa keskiviikkona 18.9. kolmiosainen luentosarja Arkistojen aarteista nykykansanmusiikin helmiin.

– Ennen vanhaan ihmiselle oli yhtä luonnollista laulaa kuin puhua tai olla hiljaa, kertoo luennoitsija Riitta-Liisa Joutsenlahti.

Suomalainen musiikkikulttuuri on vanha, uusimpien löytöjen mukaan Suomessa on ollut asutusta jääkauden jälkeen 11 000 vuotta.

Ikuisen eron runoudeksi kutsutut itkuvirret liittyivät siirtymä- tai eroriitteihin, kuten kuolemaan ja muihin elämän isoihin muutoksiin.

 

Ennen laulut olivat muistin varassa ja uusiutuivat koko ajan.

– Maailman kansanmusiikit ovat kulkeneet ihmisten mukana, muuttaneet muotoaan ja lainanneet häpeilemättömästi toisista musiikeista säveliä, sanoja, soittimia ja kuljettaneet sisällään isoja ja pieniä tarinoita. Kansanmusiikki on aina ollut kiinni ihmisessä, luonnossa ja arjen elämässä.

Joutsenlahden mukaan kansanmusiikkimme on muuttunut kuulonvaraisesta, pitkän estetiikan musiikkikulttuurista 1800-luvulla kansakoululaitoksen myötä kirjoitettuun määrämittaiseen muotoon.

– Teknologian mukaan tulon huomaa myös kansanmusiikissa. Meillä kansanmuusikot saavat edelleen luoda omaa persoonallista musiikkia.

Luennoilla kuunnellaan äänitteiltä musiikkia ja laulua eri vuosikymmeniltä: arkistoäänitteitä, uunituoreita julkaisuja ja kuviteltua muinaismusiikkia.

Musiikin kuuntelun ohella niihin liittyvät tarinat piirtävät kuvaa suomalaisen musiikkikulttuurin yhdestä musiikinlajista ja avaavat kuulijalle isomman kuvan suomalaisuudesta.

Luennoija Joutsenlahti on valmistunut musiikin maisteriksi Taideyliopiston Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osastolta ja opettanut Suomen kansanmusiikin historiaa ja filosofiaa 20 vuotta muun muassa Sibelius-Akatemiassa. HäSa

Arkistojen aarteista nykymusiikkiin

Kolmen luennon sarja kello 18–19.30 Vanajaveden opistossa (Jaakonkatu 28). Luennoilla kuunnellaan suomalaista musiikkia läpi historian, arkistojen aarteista nykykansanmusiikin helmiin.

Tietoa ja tarinoita suomalaisen kansanmusiikin kehittymisestä ajalta ennen Kalevalaa aina tähän päivään asti.

Keskiviikkona 18.9.

Vanhemman perinteen runolaulut, itkuvirret, maanitukset ja paimenmusiikki.

Keskiviikkona 25.9.

Pelimannimusiikin kulta-aikaa: kun kanteleiden, jouhikkojen ja paimenpillien tilalle tuli uusia soittimia kuten viulu, klarinettia ja haitari.

Keskiviikkona 2.10.

Nykykansanmusiikin siivillä – juuret ovat siellä esihistoriassa, mutta lopputulos voi ollakin jo ihan mitä vain, joko perinteistä tai todella avantgardea.