Kulttuuri Hämeenlinna

Kaksi hämeenlinnalaista yhdistystä yhdisti voimansa, ja niin syntyi elokuvafestivaali Hämeen linnaan

Kaksi yhdistystä yhdisti voimansa, ja lopputuloksena on viikonlopun historiallisten elokuvien festivaali Hämeen linnassa.
Taneli Hiltunen iloitsee siitä, että historiallisten elokuvien katselmus pystytään järjestämään Hämeen linnassa. Valkokangas ripustetaan salin pitkälle, ikkunattomalle sivuseinälle ja penkkirivit käännetään sitä kohti. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen
Taneli Hiltunen iloitsee siitä, että historiallisten elokuvien katselmus pystytään järjestämään Hämeen linnassa. Valkokangas ripustetaan salin pitkälle, ikkunattomalle sivuseinälle ja penkkirivit käännetään sitä kohti. Kuva: Ville-Veikko Kaakinen

Tämänsyksyinen Hitusen hämyä -elokuvafestivaali on syntynyt onnellisten tähtien alla.

Alussa oli kaksi yhdistystä, eli Kino Tavast ja Hämeenlinnan historiallinen seura. Ensin mainittu porukka etsi teemaa syksyn elokuvafestivaalilleen ja jälkimmäisessä haaveiltiin historiallisten elokuvien katselmuksesta.

– Me ei tiedetty Kino Tavastista ennestään mitään, eivätkä he meistä. Viime joulukuussa historiallisen seuran Timo Miettinen löysi Kino Tavastin, ja sen jälkeen löimme melko nopeasti hynttyyt yhteen, kertoo Taneli Hiltunen.

Hän on Hämeenlinnan historiallisen seuran sihteeri ja nykyisin myös Kino Tavastin varapuheenjohtaja.

Kaikki koottu nyt linnaan

Hitusen hämyä -elokuvafestivaali järjestetään nyt kolmannen kerran. Kahtena aiempana kertana näytöksiä on ollut hajautetusti, mutta tällä kertaa kaikki on saatu koottua yhteen paikkaan eli Hämeen linnaan.

– Mikä olisikaan parempi miljöö historialliselle elokuvalle. Näytökset ja niihin liittyvät luennot järjestetään linnan kolmannen kerroksen kirkkosalissa, kertoo Hiltunen.

Järjestäjät ovat jo käyneet testaamassa salin akustiikkaa ja todenneet sen hyväksi. Salissa on puulattia ja -katto, ja se on elokuvien äänentoiston kannalta hyvä asia.

Hiltunen kertoo, että kun festivaalin ohjelmistoa mietittiin, ehdotuksia olisi ollut useammankin tapahtuman tarpeisiin.

Katse menneisyyteen

Mukaan on valittu seitsemän eri vuosikymmeninä tehtyä elokuvaa, joiden tapahtumat sijoittuvat tekoajastaan katsoen menneisyyteen. Ne eivät silti itse ole välttämättä kovinkaan vanhoja, esimerkiksi Sofia Coppolan Marie Antoinette on vuodelta 2006.

Yhtenä kokoavana teemana on feminismi. Mukana on kaksi naisohjaajaa, Sofia Coppolan lisäksi Haifaa Al-Mansour, jonka tuore feministinen elokuva Mary Shelley kertoo Frankensteinin luojan kirjallisista ensiaskelista miehisessä maailmassa.

– Mary Shelley -elokuvaan liittyy myös sellainen erikoisuus, että sen musiikin on säveltänyt nainen, Amelia Warner. Tunnetumpia naispuolisia elokuvasäveltäjiä on vielä todella vähän, Hiltunen sanoo.

Musiikki yhdistää sarjaa

Hänen mukaansa festivaalin elokuvia yhdistää myös poikkeuksellisen hieno musiikki. Esimerkiksi Peter Greenawayn Piirtäjän sopimuksen murhamysteeriä kuljettavat myös Michael Nymanin minimalistiset sävelet.

Coppolan Marien Antoinetten soundtrack taas yhdistää barokkimusiikkia poppiin täysin estoitta.

Varsinainen erikoisuus on tanskalaisen Carl Theodor Dreyerin ohjaama mykkäfilmiklassikko Jeanne d’Arcin kärsimys vuodelta 1928. Sitä säestää linnassa theremin-taituri Susanna Viljanmaa säveltämällään elektronisella musiikilla.

– Thereminillä on soitettu esimerkiksi Midsommerin murhat -sarjan ujeltava tunnusmusiikki, Taneli Hiltunen vinkkaa.

Britti-imperiumi ja samurait

Omaksi suosikikseen sarjassa Teemu Hiltunen nimeää Terrence Malickin The New Worldin, joka kertoo Jamestownin siirtokunnan asuttamisesta Virginiassa 1600-luvulla. Samalla se kertoo intiaanityttö Pocahontasin ja kapteeni John Smithin rakkaustarinan.

– Palaan usein sen pariin ja samoin muiden Malickin elokuvien, Hiltunen kertoo.

Hauholta kotoisin oleva Taneli Hiltunen on tällä hetkellä väitöskirjatutkijana Turun yliopistossa. Hän on yleisen historian tutkija, jonka pääaihe on britti-imperiumi. Yksi hänen kiinnostuksensa kohteista on samuraikulttuuri Akira Kurosawan elokuvien innoittamana.

Kurosawan Ran esitetään myös elokuvafestivaaleilla, ja Hiltunen pitää siihen liittyvän luennon. Sen aiheena on Kurosawa samuraikulttuurin kuvaajana.

Hitusen hämyä -festivaalin lipunmyynti on tänä vuonna uudistunut. Lippuja elokuvanäytöksiin ja luennoille saa Kino Tavastin verkkokaupasta https://kinotavast.tapahtumiin.fi ja tapahtumaviikonlopun aikana linnan 1. kerroksen sisääntuloaulasta, jonne opasteet ohjaavat.

Linnalla elokuvatapahtuman lipunmyynti on avoinna perjantaina kello 17-18.30, lauantaina ja sunnuntaina lipunmyynti aukeaa kello 11. HÄSA

Seitsemän elokuvaa

Hitusen hämyä -elokuvafestivaali järjestetään Hämeen linnan kirkkosalissa 25.-27.10.

Viikonlopun aikana esitetään seitsemän elokuva ja kuullaan kolme niihin liittyvää luentoa.

Perjantai 25. päivä

Luento Rami Mähkä: Monty Python ja koominen keskiaika klo 18.30-19.

Monty Pythonin hullu maailma (Terry Gilliam&Terry Jones, Britannia 1975) klo 19-20.30

Lauantai 26. päivä

Luento Niina Mero: Shelleyn piiri kirjalliset vaikutteet klo 11.20-12

Mary Shelley (Haifaa Al-Mansour, Britannia/Luxemburg/USA/Irlanti 2017) klo 12-14

Jeanne d’Arcin kärsimys (Carl Theodor Dreyer, Ranska 1928) klo 14.15-16

Luento Taneli Hiltunen: Akira Kurosawa samuraikulttuurin kuvaajana klo 16.15-16.35

Ran (Akira Kurosawa, Japani/Ranska 1985) klo 16.35-19.20

Sunnuntai 27. päivä

Piirtäjän sopimus (Peter Greenaway, Britannia 1982) klo 11.30-13.20

Marie Antoinette (Sofia Coppola, USA/Ranska/Japani 2006) klo 13.40-15.45

The New World (Terrence Malick, USA/Britannia 2005) klo 16-18.55