Kulttuuri Hämeenlinna

Karisto vakuuttaa pysyvänsä hämäläisenä – Otava ei määrää tulevista julkaisuista

Mika Kotilaisen mukaan kustantamo olisi voinut taloutensa puolesta jatkaa itsenäisenä nykyisillä tuotantomäärillä. Äänikirjapuolen kasvattaminen edellytti joko suurta investointia tai liittoutumista.
Kariston toimitusjohtaja Mika Kotilainen luotsaa kustantamoa jatkossakin. Tittelinä on luultavasti kustannusliikkeen johtaja. Kuva: Pekka Rautiainen
Kariston toimitusjohtaja Mika Kotilainen luotsaa kustantamoa jatkossakin. Tittelinä on luultavasti kustannusliikkeen johtaja. Kuva: Pekka Rautiainen

Karisto on yhä Karisto, vakuuttaa hämeenlinnalaisen kustantamon toimitusjohtajana vielä tämän kuun ajan työskentelevä Mika Kotilainen.

Tällä viikolla julkistettu kauppa sitoo Kariston osaksi Otavaa helmikuun alussa. Kotilaisen mukaan Karisto pysyy tästä huolimatta tuttuna hämäläiskustantamona, joka tekee omat julkaisupäätöksensä ja pysyttäytyy samassa noin sadan julkaisun vuositahdissa kuin tähänkin asti.

– Kukaan ei edelleenkään tule sanelemaan meille, mitä pitää tai ei pidä julkaista, Kotilainen vakuuttaa.

Kustantamon kirjailijat ovat suhtautuneet uutiseen sekavin tuntein. Kotilaista on onniteltu, mutta on myös esitetty huoli siitä, että Karisto loppuu tähän.

– Otava on nimenomaan painottanut, että Kariston linja saa säilyä sellaisenaan. Otava ei ole liikkeellä kuorimassa kermoja päältä. Esimerkiksi Like on Otavan alaisena toiminut edelleen itsenäisenä brändinä.

Katso video: Kariston arkiston kätköistä löytyy kustannussopimus Eino Leinon teokselle, joka ei koskaan nähnyt päivänvaloa

 

Millainen linja?

Millainen Kariston linja sitten on? Ainakin ”suht kevyt viihdekirjallisuus” ja lasten- ja nuortenkirjallisuus ovat eräänlaisia kivijalkoja.

– Listastamme noin 40 prosenttia on lasten- ja nuortenkirjallisuutta. Viimeisimpien kymmenen vuoden aikana olemme kehittäneet myös kotimaisen kaunokirjallisuuden tarjontaamme. Meillä on upeita kirjailijoita, ja aiomme pitää heistä kiinni, Kotilainen sanoo.

Karisto kustantaa paljon myös dekkareita ja eräkirjallisuutta. Lisäksi se nostaa paikallisia ääniä: viime syksyn julkaisuihin kuuluivat paikallisesta jääkiekosta kertova teos ja professori Juhani Niemen kirja, jossa hän nivoo omaa henkilöhistoriaansa Hämeenlinnan historiaan.

– Hämeenlinnan seutu säilyy kustantamolle yhä yhtä tärkeänä. Jos on hankkeita, jotka meille sopivat, kustannamme ne, Kotilainen sanoo.

 

Katso video:

Kuvaaja: Lauri Seppänen

”On aivan sama, mikä juridinen tausta Karistolla on”

Karisto täyttää tänä vuonna 120 vuotta. Vai täyttääkö?

– Kyllä täyttää. On aivan sama, mikä juridinen tausta Karistolla on, onko se osakeyhtiö vai osa Otavan konsernia. Oma linja ja identiteetti ratkaisevat, Kotilainen sanoo.

– Voidaan ehkä jopa puhua tietystä kohtalonyhteydestä Otavan kanssa, sillä se täyttää tänä vuonna 130 vuotta. Meillä molemmilla on juhlavuosi.

Kustannusliikkeen työntekijät jatkavat Kariston palveluksessa, mutta Otavan työntekijöinä. Karisto alkaa käyttää uuden emotalon sähköistä järjestelmää, ja todennäköisesti markkinoinnissa saadaan synergiaetuja.

Otava omistaa Suomen suurimman kirjakauppaketjun Suomalaisen kirjakaupan, ja toiveissa on, että Kariston kirjat pääsisivät jatkossa hyvin esille.

– Myyntimääräarviot ovat kuitenkin se kysymys, joka siinä ratkaisee, Kotilainen muistuttaa.

Karisto olisi voinut jatkaa itsenäisenä

Kotilainen painottaa, että Karisto olisi voinut taloudellisessa mielessä jatkaa itsenäisenä kustantamona.

– Meillä ei ole taloudellisia vaikeuksia, vaan päinvastoin vahva tase. Päätös tehtiin pidemmän aikavälin näkökulmasta, jotta Karisto pysyy alan kehityksen ytimessä. Jos jäämme digitaalisessa kehityksessä jälkeen, emme ole se kustantamo, joka haluamme olla.

Karisto haluaa tuottaa tasapuolisesti paperi-, sähkö- ja äänikirjoja.

Juuri äänikirjabisnes veti Kariston isomman kustantamon kylkeen. Kotilaisen mukaan äänikirjojen tekeminen kaikista omista julkaisuista olisi vaatinut lisäsatsauksia tuotantoprosessiin ja henkilökuntaan. Yhdistymisestä Otavaan alettiin neuvotella syksyllä.

– Liittoutuminen oli paras vaihtoehto. Omilla resursseilla oli mahdollista tehdä äänikirjoja vain noin kolmanneksesta kirjojamme, ja työn määrä vei henkilökunnan jo äärirajoille. HÄSA

Päivän lehti

29.1.2020